MUSIIKKI JA TERVEYS

Musiikki vaikuttaa koko kehoon

Musiikki on ääniaaltojen värähtelyä, joka korvassa muuntuu kuulohermoa pitkin aivoihin kulkeviksi sähköisiksi hermoimpulsseiksi. Siellä sähköinen aktiivisuus saa aikaan psyykkisen reaktion. (ks. blogi ”Musikaalisuus on osa ihmistä”).

    Vaikutus ei jää kuitenkaan pelkästään aivoihin, vaan välittyy sieltä edelleen eri elinten toimintoihin. Tämä tapahtuu ääreishermoston sekä hormonien ym. viestiaineiden välityksellä saamaan tapaan kuin elämänkokemuksissa yleensäkin.

    Siten musiikin vaikutus ei ilmene pelkästään psyykkisissä reaktioissa mielen tasolla, vaan näkyy myös mm. aineenvaihdunnassa sekä aistien ja rauhasten ym. sisäelinten toiminnassa. Yllättävästi vaikutuksia on todettu myös immunologisissa reaktioissa, jotka ylläpitävät elimistön puolustusta.

Musiikin positiivinen vaikutus ilmenee älyllisissä suorituksissa

Vaikka subjektiivisia kokemuksia musiikin monenlaisista psyykkisistä vaikutuksista oli olemassa jopa vuosisatojen ajoilta, tieteellisiä tuloksia asiasta alettiin saada vasta viime vuosisadan loppupuolella.

    Ensimmäisiä luotettavia tuloksia sai amerikkalainen tutkijaryhmä, joka testasi klassisen musiikin vaikutusta opiskelijoiden menestykseen. Tutkimukset osoittivat, että Mozartin sävellysten kuuntelu tenttitilanteessa paransi opiskelijoiden älyllisten tehtävien suorittamista noin kymmenellä prosentilla. Tätä tuloksen paranemista tutkijat kutsuivat nimellä Mozart-efekti (Mozart effect).

    Myöhemmin vastaavia tutkimuksia on tehty lisää, ja lähes kaikissa niissä on todettu vastaavanlainen musiikin edullinen vaikutus. Mozartin musiikki ei kuitenkaan kaikilla yksilöillä ole osoittautunut tehokkaimmaksi. Paras tulos on saatu, kun musiikki on ollut kuulijoille mahdollisimman mieluisaa, kyseiseen tilanteeseen sopivaa sekä mielialaa kohottavaa. Musiikki ei myöskään saa olla millään tavalla häiritsevää eli se ei saa viedä ajatuksia pois itse älyllisestä suorituksesta.

Musiikin jatkuva harrastaminen parantaa oppimistulosta

Kun on tutkittu koululaisten ja opiskelijoiden menestymistä, on havaittu, että musiikkia harrastavat oppilaat menestyvät opinnoissaan keskimääräistä paremmin. Musiikin harrastaminen tehostaa huomiokykyä, parantaa muistia, kohottaa itsetuntoa ja sosiaalisuutta. Sen vaikutus näkyy ehkä selvimmin kielellisen ilmaisun paranemisena, mikä auttaa myös vieraiden kielten omaksumista.

    Soittaminen parantaa myös käsien näppäryyttä ja kädentaitoa yleisemminkin.

Mielimusiikki vs. mielipahamusiikki

Musiikin aiheuttama elämys voi olla äärimmillään erittäin miellyttävä tai erittäin epämiellyttävä. Vaikutustapa riippuu musiikin laadusta ja voimakkuudesta sekä muista samanaikaisesti vaikuttavista ympäristötekijöistä. Tärkein tekijä on kuitenkin kuulijan musiikkimaku.

    Kaikissa tapauksissa parhaan positiivisen vaikutuksen saa aikaan tilanteeseen sopiva mielimusiikki. Se taas voi muuttua paljonkin esimerkiksi yksilön musiikkiharrastuksen ja iän mukana. Vaikutus riippuu paljon myös mielenvireestä kuuntelutilanteessa.

Musiikkiterapia avuksi monien sairauksien hoidossa

Etenkin viime vuosisadan vaihteessa alkoi ilmestyä lukuisia tutkimuksia musiikin masennusta ja kipua lievittävästä vaikutuksesta. Musiikkiterapian tehoa oli sitä ennen jo kokeiltu, mutta tieteellisen näytön lisääntyessä sen käyttö on laajentunut nopeasti.

    Tähän mennessä musiikkiterapiaa on käytetty hyvin tuloksin mm. masennuksen, kiputilojen, ja unettomuuden hoidossa. Miellyttävä musiikki rauhoitta levottomia, piristää kroonisesti väsyneitä ja auttaa potilaan mielen palautumista käpertyneisyyden tilasta normaaliin elämänmenoon.

    Hoitotoimenpiteissä, joissa ei käytetä anestesiaa tai anestesia on paikallista tai lievää, musiikilla on voitu suurelta osalta korvata rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.

    Musiikin kuuntelun on havaittu mm. hillitsevän operaation aikaista verenpaineen nousua ja pulssin kiihtymistä. Lisäksi sen on todettu auttavan sydämen sykkeen ja verenpaineen palautumista normaaliksi hoitotilanteen jälkeen. Musiikin avulla voidaan myös vähentää kipulääkkeiden käyttöä toipumisaikana.

Musiikki on tärkeä lasten henkiselle, sosiaaliselle sekä fyysiselle kehitykselle

Näyttää siltä, että pienillä lapsilla ”rytmi on veressä”. Musiikin elementit ovat tärkeä osa lähes kaikissa lasten leikeissä. Musisoiminen kehittää levottoman lapsen kykyä vuorovaikutukseen ja pa­rantaa keskittymiskykyä. Itsensä ilmaisua kehittävänä ja liikuntaa inspiroivana voimana laulun ja soittamisen merkitys on ainutlaatuinen, ja musiikki onkin elintärkeä osa lasten normaalia kasvuympäristöä.

    Siksi musiikkiterapia on hyvin tuloksin otettu käyttöön lasten ja nuorten tunne-elämän häiriöiden sekä monien fyysisten sairauksien hoi­dossa.

   

Musiikkiterapia avuksi aivoinfarktin hoidossa.

Kliinisissä tutkimuksissa on mm. todettu, että musiikkiterapiaa saaneiden aivoinfarktipotilaiden muisti on palautunut puolta nopeammin kuin muilla. Lisäksi muukin suorituskyky sekä mieliala ja fyysinen kunto ovat selvästi parantuneet.

    Aivotutkimuksissa on havaittu, että musiikkiterapian vaikutus aivoinfarktin saaneilla näkyy myös aivojen hermoverkkojen tihenemisenä erityisesti vaurioituneen aivoalueen ympärillä.

Musiikkiterapia auttaa dementian hoidossa

Mm. Helsingin yliopistossa on dementiaa sairastavilla tehdyssä tutkimuksessa havaittu, että musiikki virkistää muistia ja kohentaa mielialaa etenkin dementian alkuvaiheessa. Erityisesti yhdessä laulaminen parantaa hyvin muistisairaiden älyllisiä suorituksia ja tunnetiloja.   

Musiikkiterapia avuksi autismin hoidossa

Etenkin lapsilla musiikkiterapiaa on ruvettu käyttämään apuna lasten ja nuorten autismin ym. neurobiologisten kehityshäiriöiden hoidossa. Hoidon avulla pystytään parantamaan lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja siten edistämään kommunikointia, tarkkavaisuuden suuntaamista ja sosiaalisia taitoja yleisesti. Hoidettavilla lapsilla suurimmat puutteet ilmenevät juuri näissä taidoissa.

    Paras tulos hoidossa saadaan, kun musiikki yhdistetään liikunnallisiin leikkeihin ym. toimintaan.

Musiikkiterapiaa kokeillaan parkinsonismin, MS-taudin yms. neurologisten sairauksien hoidossa

Näihin sairauksiin ei musiikin tehosta ole toistaiseksi juurikaan tutkimuksia, mutta hoitoa on siitä huolimatta alettu kokeilla. Mahdollisuutta parkinsonismin hoitamiseksi musiikkiterapialla tukevat aivokemialliset tutkimuksset.

    On voitu osoittaa, että mielimusiikin kuuntelu ja musiikin aktiivinen harrastaminen lisäävät dopamiinin määrää ja toimintaa aivoissa. Vaikutus on siten sama kuin Parkinsonin taudin hoitoon käytetyllä lääkkeellä, L-dopalla, joka on dopamiinin esiaste.

    Teoreettisesti ajatellen tämä voisikin olla musiikin vaikutustapa Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla.

    Dopamiinilla on aivoissa kuitenkin kaksi melko erillistä tehtävää. Toisaalta dopamiini toimii aivoissa välittäjäaineena lihasliikkeitä säätelevissä tyvitumakkeissa, ja juuri sen toiminnan hiipuminen aiheuttaa Parkinsonin taudissa ilmenevät liikkumishäiriöt. Mutta toisaalta dopamiini on tärkeä toimija myös aivojen niillä alueilla, jotka säätelevät mielialaa. Dopamiinia onkin sanottu endorfiinien ohella ”onnellisuusaineeksi”.

    Näin ollen musiikin vaikutus Parkinsonin tautia sairastavilla voisi syntyä sekä dopamiinin aiheuttaman mielialan kohoamisen myötä että dopamiinin toiminnan lisääntymisestä tyvitumakkeen hermosoluissa.

     Vaikka lisätutkimuksia musiikin vaikutusmekanismien selvittämiseksi tarvitaan, jo tähän mennessä hoidosta saadut hyvät kokemukset kannustavat musiikkiterapian käyttämistä erilaisten neurologisten sairauksien lisähoitona. Etenkin musiikin liittäminen liikkumiseen on eduksi. Hoidon aikana se antaa intoa ja auttaa tehokkaasti rytmittämään vaikeaakin liikehtimistä.

Musiikki on hyvä stressinvaimentaja

Musiikin on todettu aktivoivan aivoissa samoja tunteita sääteleviä alueita kuin esimerkiksi syöminen, seksi tai huumeet.

    Liekö nykyisen elämänmenon hektisyys syynä siihen, että musiikin päivittäinen tarjonta on lisääntynyt voimakkaasti ja sen mukana musiikin kuuntelu. Jos musiikki on sellaista, että se parantaa kuulijan mielialaa, se toimii hyvin stressi­oi­rei­den vaimentajana ja parantajana. Musiikki, etenkin liikuntaan liitettynä, lienee ollut ja on edelleenkin ehkä eni­ten käy­tössä oleva stressinvaimentaja kaikilla kan­soilla.

Musiikki vaikuttaa monella tavalla

Vaikka musiikin vaikutustapaa ei tarkkaan tunnetakaan, voidaan ajatella, että siinä on kuulijaan vaikuttamassa useita element­tejä. Sen erilaiset sävyerot tuovat erilaisia tunnetiloja ja panevat mielikuvituksen liikkeelle. Sen sävelkuviot, rytmit ja laulujen sanat jäävät muistiin ja uudelleen kuultuina palautta­vat alkuperäisen tunnelman mielikuvina.

    Iloiset mielikuvat eläh­dyttävät ja murheelliset auttavat surutyössä. Toisaalta musiikin kuuntelu ja har­ras­taminen, ovat usein sosiaalista toi­mintaa, joka lujit­taa yh­teis­hen­keä ja luo positiivisia ihmissuh­tei­ta, joissa kieli- ja kulttuu­ri­muurit ylittyvät luontevasti.

Musiikki yllykkeenä liikehdinnälle

Musiikki antaa harrastajalle monenlaisia mahdollisuuksia ja ulot­tuvuuk­sia myös liikkumiseen. Näy­ttää siltä, että musiikki yhdistettynä tanssiin ja marssiin luo jopa mystisiä vai­kutuk­sia. Ne ilmenevät selvimmin luonnon­kansojen ritu­aaleissa ja riiteissä sekä sotatoimissa. Tehokkainta täl­lai­sessa musii­kissa on kiihkeä hypnoottinen rytmi, ku­ten voi­makas rummutus, ja aavemai­nen ää­ni. Eri­tyisen te­hok­kaita ovat niin matalat äänet, että ne saa­vat kuu­loelimen vie­ressä olevat ta­sa­painoais­timetkin värähte­le­mään.

Taustamusiikin ongelmat

Musiikin käyttö taustamusiikkina työpaikoilla, kahviloissa, ravintoloissa, kaupoissa ym. yleisissä paikoissa on selvästi ongelmallista, sillä musiikkimieltymykset ovat hyvin yksi­lölli­siä. Sama musiikki voi olla toiselle rentouttavaa, toiselle epä­miellyttävää, jopa aggressioita nostattavaa kakofoniaa. Toisaal­ta jatkuvasti kuultu­na myös miellyttävään mu­siikkiin voi turtua niin, että se me­nettää merkitystään positii­visena elämyksenä. Lisäksi erityises­ti laulettu taustamusiikki voi muodostaa lisäin­formaation lähteen, joka voi häiritä keskitty­mistä ja siten aiheuttaa ristiriitati­lanteen ja lisästressin.

Musiikin hermostovaikutukset

Ne näkyvät aivoissa muutoksina dopamiinin lisäksi mm. noradrenaliinin ja endorfiinien toiminnoissa.

    Aivoista vaikutus välittyy tahdosta riippumattomaan autonomiseen hermostoon. Sen rauhoittava osa, parasympaattinen hermosto, aktivoituu rauhallisesta mielimusiikista ja vastaavasti sen elintoimintoja kiihdyttäävä osa, sympaattinen hermosto, kiihottuu kiihkeärytmisestä tai epämiellyttävästä musiikista. Nämä reaktiot liittyvä mm. stressin hallintaan, ja näkyvät muutoksina myös näissä hermoissa toimivissa välittäjäaineissa, asetyylikoliinissa ja noradrenaliinissa.

Musiikin vaikutukset hormoni ym. viestiaineisiin

Määrityksissä on havaittu, että sekä stressihormonien (adrenaliini ja kortisoli) että tiettyjen elimistön immunologiseen puolustukseen liittyvien yhdisteiden (mm. interleukiinit, immunoglobiinit) tasot veressä muuttuvat musiikin vaikutuksesta. Musiikin laatu ja kuulijan asenne ratkaisee näissäkin tapauksissa sen, minkä suuntaisia nämä muutokset ovat.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että miellyttävänä koettu musiikki parantaa ajatteluamme, muistiamme, luovuuttamme sekä tunne-elämäämme. Se poistaa jännitystä, avaa yhteyden muistoihin ja toimii haitallisten stressireaktioiden vaimentajana. Näin se edistää koko kehon terveyttä. (Katso myös blogi ”Musikaalisuus on osa ihmistä”).

”Ilman musiikkia seuraisi vääjäämättä hulluus.” (Pjotr Tsaikovski).

”Musiikki pesee pois sielusta arkielämän pölyt” (Berthold Auerbach).