KAHVIN VAIKEA TAIVAL TERVEYSJUOMAKSI

Tämä kirjoitukseni perustuu pitkälti päätoimittaja Jukka Ruukin artikkeliin ”Kahvista tuli terveysjuoma”. Se löytyy Tiede-lehden numerosta 8/2018.

 Kahvi astui historian lehdille runsaat tuhat vuotta sitten

Perimätiedon mukaan joskus 800-luvulla Etiopian alueella lampaitaan paimentamassa ollut mies ihmetteli toisinaan laumansa poikkeuksellisen riehakasta käyttäytymistä. Tarkkailtuaan aikansa eläinten syömäpuuhia, hän keksi, että riehakkuus saattoi johtua siitä, että eläimet olivat syöneet marjoja eräästä tietystä pensaasta. Hän kertoi havainnostaan läheisen luostarin abotille, joka kokeili marjojen vaikutusta itseensä. Ilokseen abotti huomasi, että nautittuaan noita marjoja hän virkistyi niin, että pysyi hereillä puuduttavan pitkän iltarukouksen ajan. Ilosanoma levisi pian muuallekin ja siitä alkoi vähitellen kahvin maailmanvalloitus.

     Olkoon legenda tarua tai totta, se ainakin pitää paikkansa, että kahvi on kotoisin lähinnä Etiopian alueelta. Sieltä kahvin nauttiminen ja kahvipensaan viljely levisi muualle, ensiksi luultavasti Arabian niemimaalle. Sana kahvi on eri kielissä hiukan eri muodoissa, mutta nimi juontuu arabiankielisestä sanasta quahva. Se tarkoittaa kasveista valmistettua viinin tapaista juomaa.

    Varmuudella tiedetään, että Etiopiassa kahvia käytettiin jo yli 1000 vuotta sitten paitsi juomana myös rasvaan sekoitettuna massana, jossa muodossa sitä otettiin mielellään myös matkaevääksi. Samoin tiedetään, että jo 1200-luvulla arabit tekivät juomaa paahdetuista kahvinpavuista. Kuitenkin vasta 1600-luvun alussa kahvinjuonti levisi Turkin ja Iranin kautta Kreikkaan ja Italiaan.  Sen jälkeen vajaassa sadassa vuodessa kahvinjuonti levisi suurimpaan osaan kaikista maailman maista.

Useissa maissa kahvi joutui pian mustalle listalle

Kahvinjuonnin yleistyessä sen nautiskeluun alettiin perustaa erillisiä yksityisiä ja julkisia kahvihuoneita, jolloin se houkutteli ihmisiä helposti paheelliseen nautiskeluun ja laiskotteluun. Sitä valtaapitävät eivät katsoneet hyvällä.

    Ensimmäisenä kahvinjuonti kiellettiin kuolemanrangaistuksen uhalla islamin vastaisena ja terveydelle haitallisena Turkissa 1600-luvun alkupuolella. Pian tämän jälkeen monet Euroopan maat toinen toistensa perään kielsivät kahvinjuonnin joutavaan seurusteluun ja muuhunkin tapainturmelukseen yllyttävänä nautintoaineena. Lisäksi Euroopan maissa kahvin pelättiin syrjäyttävän terveellisenä pidettyjen viinin ja oluen juontia. Lääkkeeksi se kuitenkin yleensä hyväksyttiin.

     Myös Ruotsin valtakunnassa kahviin suhtauduttiin yhtä penseästi ja vielä 1800-luvun alussa vanha kahvin kieltävä vanhentunut laki säädettiin uudelleen. Alkuun päästyään kahvinjuontia ei enää voitu länsimaissa kuitenkaan pysäyttää millään määräyksillä.  Kahvi oli koukuttanut etenkin länsimaiset kansat tiukkaan otteeseensa eivätkä mitkään kiellot voineet siitä nauttimista enää estää. Kieltokausien aikanakin kahvinjuonti kukoisti piilossa salakaupan varassa.

Hollanti rikastui 1600-luvulla kahvin välittäjänä

Aina vuoteen 1616 asti arabit olivat ankaralla kiellolla onnistuneet estämään itämiskelpoisten kahvipapujen leviämisen muualle. Tuona vuonna hollantilaiset olivat kuitenkin onnistuneet saamaan siemenpapuja itselleen ja aloittivat kahvipensaiden viljelyn alusmaissaan etenkin Jaavalla ja Sumatralla. Sen jälkeen hollantilaiset kahvikauppiaat saivat herruuden kahvin toimittajina kaikkiin länsimaihin ja vaurastuivat sillä.

     Vähitellen kahvinviljely levisi yhä useampiin maihin. Nykyään kahvia viljellään yli 60 maassa lähinnä trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Suurin kahvintuottaja on Brasilia.

Tutkimukset 1970-luvulla todistivat kahvin epäterveelliseksi

Tuolloin laaja englantilainen väestötutkimus selvitti kahvinjuonnin vaikutusta terveyteen. Tutkimuksessa seurattiin 12 000 aikuisen kahvinjuontia ja terveydentilaa.  Saatu tulos osoitti, että 1-5 kuppia kahvia päivässä nauttineilla sydänkohtausten riski oli kohonnut 60 % ja tätä enemmän nauttineilla jopa 120 %. Toisessa tutkimuksessa osoitettiin, että runsas kahvinjuonti aiheutti melkoisen nousun myös verenpaineeseen.

    Tuloksista nousi aikamoinen häly mediassa ja sen seurauksena jotkut jopa vähensivät kahvinjuontia.

Myöhemmät tutkimukset eivät vahvistaneet tulosta kahvin haitoista

Monet tutkijat epäilivät alusta alkaen edellä mainittuja tuloksia ja hakivat niihin muita syitä kuin kahvijuonti. Epäilyt kohdistuivat erityisesti kolmeen asiaan, jotka olisivat vaikuttaneet tulokseen:

-         Monilla on tapana lisätä kahvinautintoa tupakoimalla, ja koska tupakointi tehostaa veren hyytymistä ja supistaa verisuonia, veritulpan riski lisääntyy nimenomaan siitä.

-         Toiseksi, ahkerimmat kahvinjuojat ovat iltavirkkuja ihmisiä, joille syntyy muita herkemmin univaje, jonka seurauksena sydänkohtausten riski nousee. Tämä sai tukea erillisistä tutkimuksista, joiden mukaan iltavirkuilla on todella suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin aamuvirkuilla.

-         Kolmanneksi, kahvin aiheuttama verenpaineen kohoaminen ei välttämättä lisää sydänkuolleisuuden riskiä, sillä kahvinkupillisen jälkeen verenpaine palautuu melko pian.

Uusi häly kahvin haitallisuudesta veren kolesterolitason kohottajana

Uudet paremmin suunnitellut tutkimukset kahvin haitallisuudesta vapauttivatkin kahvin melkein kokonaan aikaisemmista moitteista. Uusi isku kahvia vastaan oli kuitenkin tulossa.

    Norjalainen laaja tutkimus antoi 1980-luvulla tuloksen, että kahvinjuonti nostaa merkittävästi veren kolesterolitasoa, jonka katsottiin lisäävän sydäntauteja. Sen jälkeen myös Suomessa Kansanterveyslaitoksen tutkimus päätyi samaan tulokseen. Tämäkin tulos nosti melkoisen hälyn kahvia rakastavan kansan keskuudessa.

      Kun tässä vaiheessa kahvia valmistettiin runsaasti jo uudella menetelmällä, nimittäin suodattamalla, haluttiin vielä kuitenkin verrata pannukahvin ja suodatinkahvin mahdollisia eroja tässä mielessä. Tulos osoittikin, että vain toinen näistä, nimittäin pannukahvi, kohotti veren kolesterolitasoa, ja vielä erityisesti haitallisen LDL–kolesterolin osalta. Suodatinkahvi oli tässä suhteessa vaaraton.

     Tälle kahvin vaikutukselle löydettiin myöhemmin selitys.  Hollantilaiset tutkijat havaitsivat, että kahvi sisältää kahta kolesterolia voimakkaasti nostavaa yhdistettä, nimittäin kafestolia ja kahveolia. Suodatinkahvissa ne eivät kuitenkaan muodostu ongelmaksi, sillä ne takertuvat kahvijuoman valmistuksessa suodatinpaperiin.

    Koska täällä enää vain joka kymmenes keittelee pannukahvia ja juo sen suodattamatta, suomalaisten aikaisempi pannukahvin aiheuttama sydäntautiriski on tältä osin lähes täysin poistunut.

     Suodatinpaperista tulevaa etua ei saada tietyistä erikoiskahveista, kuten espressosta, kuten ei myöskään erilaisten kahviautomaattien valmistamasta kahvista, koska niiden suodattimet ovat metallia. Niiden kahvin valmistus ei kuitenkaan vastaa pannukahvin tapaista keittämistä, joten tässä vaiheessa ilman kunnollista väestötutkimusta niiden vaikutuksesta veren kolesterolitasoon on mahdotonta mitään tietää.

Seuraavaksi huolestuttaa kahvin aiheuttama mahdollinen syöpäriski

Viime vuosisadan loppupuolella oli jo saatu selvää näyttöä siitä, että tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää. Pian myös osoitettiin, että ruoka-ainesten paahtaminen ja savustaminen tuottavat syöpää aiheuttavia yhdisteitä, joista PAH-yhdisteet ja akryyliamidit ovat tärkeimpiä.

     Kuten esimerkiksi perunalastuista, ranskanperunoista, aamiaismuroista ja näkkileivästäkin, myös paahdetusta kahvista löytyy pieniä määriä akryyliamideja. Tästä syystä vuonna 1991 WHO luokittelikin kahvin ”ihmisille mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi” ja joissakin maissa alettiin vaatia kahvipakkauksiin jopa huomautus tästä riskistä.

    Uuden, tuhansia alkuperäistutkimuksia käsittävän aineiston antama analyysi sai WHO:n kuitenkin muutamaa vuotta myöhemmin muuttamaan luokituksen muotoon ”kahvi ei todennäköisesti aiheuta ihmisissä syöpää”.

    Tämän jälkeen epäilyt kahvin aiheuttamasta syöpäriskistä ovat hiipuneet lähes tyystin. Viime aikoina on saatu jopa tuloksia, joiden mukaan kahvinjuonti saattaa vieläpä suojella elimistöä joiltain syöviltä. Vanha totuus – määrä tekee lääkkeestä myrkyn - koskee muitakin aineita.

Nykyään kahvi alkaa näyttää ihan terveysjuomalta

Uusimmissa katsauksissa kahvitutkimuksia on tarkasteltu entistä kriittisemmin ja hylätty selviä puutteita sisältävät tutkimustulokset. Viimeisin ja tähänastisista laajin katsaus vuodelta 2017 korkealle arvostetussa brittiläisessä lääketieteen alan lehdessä antaa kahvista kuvan suorastaan terveysjuomana.

    Katsauksen mukaan kahvinjuonti pidentää elinikää ja vähentää mm. sydän- ja maksasairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä. Samoin kahvi näyttää antavan suojaa dementiaa, masennusta, sappikivien muodostusta, kihtiä ja ilmeisesti myös maksakirroosia vastaan. Kahvi näyttää myös ehkäisevän alkoholin aiheuttamaa maksa-arvojen nousua ja siten normalisoivan maksan toimintaa.

    Hämmästyttävin tulos on mielestäni kuitenkin se, että kahvinjuojilla on todettu vähemmän kohdunkaulan, virtsarakon sekä ihoalueen syöpiä.  Todennäköisesti kahvinjuonti pienentää myös riskiä sairastua maksakirroosiin ja maksasyöpään.

   Tulokset näyttävät samansuuntaisilta riippumatta siitä millä kahvilaadulla ja missä maassa tutkimukset on tehty. Suojavaikutus saavuttaa huippunsa viiden kupillisen päiväannoksella, jolloin sairastumisriski em. tauteihin on vähentynyt noin puoleen verrattuna niihin, jotka eivät juo lainkaan kahvia.

Ovatko väestötutkimukset luotettavia

Väestötutkimuksissa on aina omat ongelmansa, sillä yksilöiden elämän muiden tekijöiden, kuten ravinnon, elämänrytmin, alkoholin käytön, tupakoinnin jne. vaikutus tutkimustuloksiin on erittäin vaikea kontrolloida. Asiaa auttaa kuitenkin jos tutkittava joukko on suuri ja eri koe- ja vertailuryhmät saadaan mahdollisimman hyvin vastaamaan elämäntavoiltaan toisiaan.

    Luotettavuus on nykyään myös parantunut käyttämällä laajoja tietokoneanalyysejä, ns. meta-analyysejä, joissa kootaan yhteen tulokset suuresta määrästä erillisiä tutkimuksia.

     Ihmiselle tärkeiden aineiden, kuten kahvin, vaikutuksia tutkitaan myös koe-eläimillä, eristetyillä soluilla, solunosilla sekä entsyymimäärityksin. Kahvi sisältää satoja kemiallisia yhdisteitä, joita myös eristetään ja puhdistetaan, Niiden soluvaikutuksia tutkitaan sitten eri menetelmin joko erikseen tai yhdessä.

 Kahvi seurustelujuomana on myös tärkeä terveystekijä

Kahvi sisältää runsaasti erilaisia yhdisteitä, joista monien mielestä tärkein on kofeiini. Se on piriste, jota on kupillisessa keskimäärin noin 90 mg. Vaikka useimmat edellä mainituista kahvin terveyttä edistävistä vaikutuksista ovat ilmeisesti muiden kuin kofeiinin aiheuttamia, ei voi unohtaa kofeiinin terveydellistä merkitystä ”piristysruiskeena” ja mielialan kohottajana.

   Mitäpä olisivat iloiset kekkerit ilman ihanalle tuoksuvaa ja kielenkantoja irrottavaa kahvia. Miten ankealta monista tuntuisi päivä ilman unet karistavaa kahvihetkeä aamuisin tai muina aikoina ruokailun jälkeen. Lyhyesti sanottuna kahvi luo sosiaalisuutta ja antaa elämään pirteyttä, naurua ja iloa, jotka todistetusti pidentävät ikää.

     Kahvin tärkeys ilmeni etenkin sota-aikana, jolloin kahvia sai vain hyvin pieniä eriä ns. ostokortilla tai korkeaan hintaan salakaupasta eli ”mustasta pörssistä”. Kansa tarvitsi kuitenkin kahvinsa. Keksittiin jos minkälaisia korvikkeita, kuten paahdettua viljaa, voikukan juurta ja sikuria. Sodan loppuvaiheessa valtio alkoi jakaa ostokortilla myös ns. kahvinvastiketta, jossa kahvia oli mukana vain osaksi.

Kahvin kofeiini sekoittaa hieman aivokemiaa

Kahvin piristävä vaikutus johtuu siitä, että se ehkäisee aivoissa päivän mittaan kerääntyvän väsymysaineen (”unihiekan”), adenosiinin, toimintaa. Siksi kahvin nauttiminen helposti lykkää nukahtamista iltaisin.

    Näin ei kuitenkaan tapahdu kaikille. Monet jopa väittävät, että he nukahtavat paremmin kahvikupposen jälkeen.

    Tällainen ero johtuu ilmeisesti kahdesta seikasta. Ihmiset ovat hermostoltaan eri lailla herkkiä, mikä ilmenee myös nukkumisherkkyydessä sekä reagoinnissa kofeiiniin

    Toiseksi, kuten moniin muihinkin hermostoon vaikuttaviin aineisiin, ihminen tottuu myös kofeiiniin niin, että sen piristävä vaikutus heikkenee vähitellen. Iltakahvin juojat ovatkin yleensä kahvin suurkuluttajia, jotka ovat menettäneet herkkyyttä kofeiinin vaikutukselle ja pyrkivät korvaamaan sitä lisäämällä kahvin juontia.

    Toisaalta kahvikupillinen myös rentouttaa mieltä, jolloin heti sen jälkeen nukahtaminen helpottuu. Monet ottavatkin päiväunet heti iltapäiväkahvin jälkeen, jolloin kahvin piristävä vaikutus ei ole vielä ehtinyt käynnistyä. Sitten sopivasti noin 15 minuutin kuluttua kahvin piristävä vaikutus herättää nukkujan.

Liika kahvittelu tuottaa myös ongelmia

Kofeiinia tulee elimistöön 5-6 kahvikupposesta puolisen grammaa. Pitkin päivää nautittuna siitä aiheutuu joillekin enintään vatsavaivoja ja unettomuutta. Kaksin tai kolminkertainen määrä aiheuttaa jo helposti hermostuneisuutta, levottomuutta, lihaskouristuksia ja sydämen rytmihäiriöitä.

    Kahvin kofeiini on siis stimulantti, joka piiskaa elimistöä toimimaan tavallista tehokkaammin. Siksi se saattaa olla mukana tuottamassa jatkuvan ylikuormituksen ja jopa uupumukseen johtavan stressitilan. Yleensä ihmiset kuitenkin huomaavat itse liiallisen kahvinjuonnin haitat, ja mukauttavat juomisensa sen mukaan.

    Puhtaasta kofeiinista tai kahvipapujen syömisestä voi saada vieläkin suurempia annoksia, joista terveelle aikuisellekin seuraa sekavuutta, harhoja, maniaa jopa mielen järkkymistä.

Kofeiinin lisäksi myös kahvin muut aineet voivat aiheuttaa ongelmia. Etenkin herkkävatsaiset saavat kahvista ruuansulatusvaivoja, jotka ilmenevät mm. närästyksenä, röyhtäilyinä, vatsan turpoamisena jne. Osa näistä saattaa johtua kofeiinista, mutta muista kahvin aineista etenkin parkkihapot voivat myös olla syynä näihin.  Usein nämä ihmiset siirtyvätkin korvaamaan kahvia muilla juomilla, kuten teellä tai kaakaolla.

Vanhankansan toivotus tervetulleeksi:

”Tulkaa joskus käymään, pannaan kahvipannu kuumaksi kun tulette.”