sunnuntai 4. helmikuuta 2018

MUSIIKKI JA TERVEYS




Musiikki vaikuttaa koko kehoon

Musiikki on ääniaaltojen värähtelyä, joka korvassa muuntuu kuulohermoa pitkin aivoihin kulkeviksi sähköisiksi hermoimpulsseiksi. Siellä sähköinen aktiivisuus saa aikaan psyykkisen reaktion. (ks. blogi ”Musikaalisuus on osa ihmistä”).
    Vaikutus ei jää kuitenkaan pelkästään aivoihin, vaan välittyy sieltä edelleen eri elinten toimintoihin. Tämä tapahtuu ääreishermoston sekä hormonien ym. viestiaineiden välityksellä saamaan tapaan kuin elämänkokemuksissa yleensäkin.
    Siten musiikin vaikutus ei ilmene pelkästään psyykkisissä reaktioissa mielen tasolla, vaan näkyy myös mm. aineenvaihdunnassa sekä aistien ja rauhasten ym. sisäelinten toiminnassa. Yllättävästi vaikutuksia on todettu myös immunologisissa reaktioissa, jotka ylläpitävät elimistön puolustusta.

Musiikin positiivinen vaikutus ilmenee älyllisissä suorituksissa

Vaikka subjektiivisia kokemuksia musiikin monenlaisista psyykkisistä vaikutuksista oli olemassa jopa vuosisatojen ajoilta, tieteellisiä tuloksia asiasta alettiin saada vasta viime vuosisadan loppupuolella.
    Ensimmäisiä luotettavia tuloksia sai amerikkalainen tutkijaryhmä, joka testasi klassisen musiikin vaikutusta opiskelijoiden menestykseen. Tutkimukset osoittivat, että Mozartin sävellysten kuuntelu tenttitilanteessa paransi opiskelijoiden älyllisten tehtävien suorittamista noin kymmenellä prosentilla. Tätä tuloksen paranemista tutkijat kutsuivat nimellä Mozart-efekti (Mozart effect).
    Myöhemmin vastaavia tutkimuksia on tehty lisää, ja lähes kaikissa niissä on todettu vastaavanlainen musiikin edullinen vaikutus. Mozartin musiikki ei kuitenkaan kaikilla yksilöillä ole osoittautunut tehokkaimmaksi. Paras tulos on saatu, kun musiikki on ollut kuulijoille mahdollisimman mieluisaa, kyseiseen tilanteeseen sopivaa sekä mielialaa kohottavaa. Musiikki ei myöskään saa olla millään tavalla häiritsevää eli se ei saa viedä ajatuksia pois itse älyllisestä suorituksesta.

Musiikin jatkuva harrastaminen parantaa oppimistulosta

Kun on tutkittu koululaisten ja opiskelijoiden menestymistä, on havaittu, että musiikkia harrastavat oppilaat menestyvät opinnoissaan keskimääräistä paremmin. Musiikin harrastaminen tehostaa huomiokykyä, parantaa muistia, kohottaa itsetuntoa ja sosiaalisuutta. Sen vaikutus näkyy ehkä selvimmin kielellisen ilmaisun paranemisena, mikä auttaa myös vieraiden kielten omaksumista.
    Soittaminen parantaa myös käsien näppäryyttä ja kädentaitoa yleisemminkin.

Mielimusiikki vs. mielipahamusiikki

Musiikin aiheuttama elämys voi olla äärimmillään erittäin miellyttävä tai erittäin epämiellyttävä. Vaikutustapa riippuu musiikin laadusta ja voimakkuudesta sekä muista samanaikaisesti vaikuttavista ympäristötekijöistä. Tärkein tekijä on kuitenkin kuulijan musiikkimaku.
    Kaikissa tapauksissa parhaan positiivisen vaikutuksen saa aikaan tilanteeseen sopiva mielimusiikki. Se taas voi muuttua paljonkin esimerkiksi yksilön musiikkiharrastuksen ja iän mukana. Vaikutus riippuu paljon myös mielenvireestä kuuntelutilanteessa.

Musiikkiterapia avuksi monien sairauksien hoidossa

Etenkin viime vuosisadan vaihteessa alkoi ilmestyä lukuisia tutkimuksia musiikin masennusta ja kipua lievittävästä vaikutuksesta. Musiikkiterapian tehoa oli sitä ennen jo kokeiltu, mutta tieteellisen näytön lisääntyessä sen käyttö on laajentunut nopeasti.
    Tähän mennessä musiikkiterapiaa on käytetty hyvin tuloksin mm. masennuksen, kiputilojen, ja unettomuuden hoidossa. Miellyttävä musiikki rauhoitta levottomia, piristää kroonisesti väsyneitä ja auttaa potilaan mielen palautumista käpertyneisyyden tilasta normaaliin elämänmenoon.
    Hoitotoimenpiteissä, joissa ei käytetä anestesiaa tai anestesia on paikallista tai lievää, musiikilla on voitu suurelta osalta korvata rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.
    Musiikin kuuntelun on havaittu mm. hillitsevän operaation aikaista verenpaineen nousua ja pulssin kiihtymistä. Lisäksi sen on todettu auttavan sydämen sykkeen ja verenpaineen palautumista normaaliksi hoitotilanteen jälkeen. Musiikin avulla voidaan myös vähentää kipulääkkeiden käyttöä toipumisaikana.

Musiikki on tärkeä lasten henkiselle, sosiaaliselle sekä fyysiselle kehitykselle

Näyttää siltä, että pienillä lapsilla ”rytmi on veressä”. Musiikin elementit ovat tärkeä osa lähes kaikissa lasten leikeissä. Musisoiminen kehittää levottoman lapsen kykyä vuorovaikutukseen ja pa­rantaa keskittymiskykyä. Itsensä ilmaisua kehittävänä ja liikuntaa inspiroivana voimana laulun ja soittamisen merkitys on ainutlaatuinen, ja musiikki onkin elintärkeä osa lasten normaalia kasvuympäristöä.
    Siksi musiikkiterapia on hyvin tuloksin otettu käyttöön lasten ja nuorten tunne-elämän häiriöiden sekä monien fyysisten sairauksien hoi­dossa.
   
Musiikkiterapia avuksi aivoinfarktin hoidossa.

Kliinisissä tutkimuksissa on mm. todettu, että musiikkiterapiaa saaneiden aivoinfarktipotilaiden muisti on palautunut puolta nopeammin kuin muilla. Lisäksi muukin suorituskyky sekä mieliala ja fyysinen kunto ovat selvästi parantuneet.
    Aivotutkimuksissa on havaittu, että musiikkiterapian vaikutus aivoinfarktin saaneilla näkyy myös aivojen hermoverkkojen tihenemisenä erityisesti vaurioituneen aivoalueen ympärillä.

Musiikkiterapia auttaa dementian hoidossa

Mm. Helsingin yliopistossa on dementiaa sairastavilla tehdyssä tutkimuksessa havaittu, että musiikki virkistää muistia ja kohentaa mielialaa etenkin dementian alkuvaiheessa. Erityisesti yhdessä laulaminen parantaa hyvin muistisairaiden älyllisiä suorituksia ja tunnetiloja.   

Musiikkiterapia avuksi autismin hoidossa

Etenkin lapsilla musiikkiterapiaa on ruvettu käyttämään apuna lasten ja nuorten autismin ym. neurobiologisten kehityshäiriöiden hoidossa. Hoidon avulla pystytään parantamaan lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja siten edistämään kommunikointia, tarkkavaisuuden suuntaamista ja sosiaalisia taitoja yleisesti. Hoidettavilla lapsilla suurimmat puutteet ilmenevät juuri näissä taidoissa.
    Paras tulos hoidossa saadaan, kun musiikki yhdistetään liikunnallisiin leikkeihin ym. toimintaan.

Musiikkiterapiaa kokeillaan parkinsonismin, MS-taudin yms. neurologisten sairauksien hoidossa

Näihin sairauksiin ei musiikin tehosta ole toistaiseksi juurikaan tutkimuksia, mutta hoitoa on siitä huolimatta alettu kokeilla. Mahdollisuutta parkinsonismin hoitamiseksi musiikkiterapialla tukevat aivokemialliset tutkimuksset.
    On voitu osoittaa, että mielimusiikin kuuntelu ja musiikin aktiivinen harrastaminen lisäävät dopamiinin määrää ja toimintaa aivoissa. Vaikutus on siten sama kuin Parkinsonin taudin hoitoon käytetyllä lääkkeellä, L-dopalla, joka on dopamiinin esiaste.
    Teoreettisesti ajatellen tämä voisikin olla musiikin vaikutustapa Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla.
    Dopamiinilla on aivoissa kuitenkin kaksi melko erillistä tehtävää. Toisaalta dopamiini toimii aivoissa välittäjäaineena lihasliikkeitä säätelevissä tyvitumakkeissa, ja juuri sen toiminnan hiipuminen aiheuttaa Parkinsonin taudissa ilmenevät liikkumishäiriöt. Mutta toisaalta dopamiini on tärkeä toimija myös aivojen niillä alueilla, jotka säätelevät mielialaa. Dopamiinia onkin sanottu endorfiinien ohella ”onnellisuusaineeksi”.
    Näin ollen musiikin vaikutus Parkinsonin tautia sairastavilla voisi syntyä sekä dopamiinin aiheuttaman mielialan kohoamisen myötä että dopamiinin toiminnan lisääntymisestä tyvitumakkeen hermosoluissa.
     Vaikka lisätutkimuksia musiikin vaikutusmekanismien selvittämiseksi tarvitaan, jo tähän mennessä hoidosta saadut hyvät kokemukset kannustavat musiikkiterapian käyttämistä erilaisten neurologisten sairauksien lisähoitona. Etenkin musiikin liittäminen liikkumiseen on eduksi. Hoidon aikana se antaa intoa ja auttaa tehokkaasti rytmittämään vaikeaakin liikehtimistä.

Musiikki on hyvä stressinvaimentaja

Musiikin on todettu aktivoivan aivoissa samoja tunteita sääteleviä alueita kuin esimerkiksi syöminen, seksi tai huumeet.
    Liekö nykyisen elämänmenon hektisyys syynä siihen, että musiikin päivittäinen tarjonta on lisääntynyt voimakkaasti ja sen mukana musiikin kuuntelu. Jos musiikki on sellaista, että se parantaa kuulijan mielialaa, se toimii hyvin stressi­oi­rei­den vaimentajana ja parantajana. Musiikki, etenkin liikuntaan liitettynä, lienee ollut ja on edelleenkin ehkä eni­ten käy­tössä oleva stressinvaimentaja kaikilla kan­soilla.

Musiikki vaikuttaa monella tavalla

Vaikka musiikin vaikutustapaa ei tarkkaan tunnetakaan, voidaan ajatella, että siinä on kuulijaan vaikuttamassa useita element­tejä. Sen erilaiset sävyerot tuovat erilaisia tunnetiloja ja panevat mielikuvituksen liikkeelle. Sen sävelkuviot, rytmit ja laulujen sanat jäävät muistiin ja uudelleen kuultuina palautta­vat alkuperäisen tunnelman mielikuvina.
    Iloiset mielikuvat eläh­dyttävät ja murheelliset auttavat surutyössä. Toisaalta musiikin kuuntelu ja har­ras­taminen, ovat usein sosiaalista toi­mintaa, joka lujit­taa yh­teis­hen­keä ja luo positiivisia ihmissuh­tei­ta, joissa kieli- ja kulttuu­ri­muurit ylittyvät luontevasti.

Musiikki yllykkeenä liikehdinnälle

Musiikki antaa harrastajalle monenlaisia mahdollisuuksia ja ulot­tuvuuk­sia myös liikkumiseen. Näy­ttää siltä, että musiikki yhdistettynä tanssiin ja marssiin luo jopa mystisiä vai­kutuk­sia. Ne ilmenevät selvimmin luonnon­kansojen ritu­aaleissa ja riiteissä sekä sotatoimissa. Tehokkainta täl­lai­sessa musii­kissa on kiihkeä hypnoottinen rytmi, ku­ten voi­makas rummutus, ja aavemai­nen ää­ni. Eri­tyisen te­hok­kaita ovat niin matalat äänet, että ne saa­vat kuu­loelimen vie­ressä olevat ta­sa­painoais­timetkin värähte­le­mään.

Taustamusiikin ongelmat

Musiikin käyttö taustamusiikkina työpaikoilla, kahviloissa, ravintoloissa, kaupoissa ym. yleisissä paikoissa on selvästi ongelmallista, sillä musiikkimieltymykset ovat hyvin yksi­lölli­siä. Sama musiikki voi olla toiselle rentouttavaa, toiselle epä­miellyttävää, jopa aggressioita nostattavaa kakofoniaa. Toisaal­ta jatkuvasti kuultu­na myös miellyttävään mu­siikkiin voi turtua niin, että se me­nettää merkitystään positii­visena elämyksenä. Lisäksi erityises­ti laulettu taustamusiikki voi muodostaa lisäin­formaation lähteen, joka voi häiritä keskitty­mistä ja siten aiheuttaa ristiriitati­lanteen ja lisästressin.

Musiikin hermostovaikutukset

Ne näkyvät aivoissa muutoksina dopamiinin lisäksi mm. noradrenaliinin ja endorfiinien toiminnoissa.
    Aivoista vaikutus välittyy tahdosta riippumattomaan autonomiseen hermostoon. Sen rauhoittava osa, parasympaattinen hermosto, aktivoituu rauhallisesta mielimusiikista ja vastaavasti sen elintoimintoja kiihdyttäävä osa, sympaattinen hermosto, kiihottuu kiihkeärytmisestä tai epämiellyttävästä musiikista. Nämä reaktiot liittyvä mm. stressin hallintaan, ja näkyvät muutoksina myös näissä hermoissa toimivissa välittäjäaineissa, asetyylikoliinissa ja noradrenaliinissa.

Musiikin vaikutukset hormoni ym. viestiaineisiin

Määrityksissä on havaittu, että sekä stressihormonien (adrenaliini ja kortisoli) että tiettyjen elimistön immunologiseen puolustukseen liittyvien yhdisteiden (mm. interleukiinit, immunoglobiinit) tasot veressä muuttuvat musiikin vaikutuksesta. Musiikin laatu ja kuulijan asenne ratkaisee näissäkin tapauksissa sen, minkä suuntaisia nämä muutokset ovat.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että miellyttävänä koettu musiikki parantaa ajatteluamme, muistiamme, luovuuttamme sekä tunne-elämäämme. Se poistaa jännitystä, avaa yhteyden muistoihin ja toimii haitallisten stressireaktioiden vaimentajana. Näin se edistää koko kehon terveyttä. (Katso myös blogi ”Musikaalisuus on osa ihmistä”).

”Ilman musiikkia seuraisi vääjäämättä hulluus.” (Pjotr Tsaikovski).

”Musiikki pesee pois sielusta arkielämän pölyt” (Berthold Auerbach).

















perjantai 2. helmikuuta 2018

MUSIKAALISUUS ON OSA IHMISTÄ




Musiikki soi luonnossa

Musiikki voidaan ajatella erilaisten luonnonäänien jatkumoksi ihmisessä. Sen soinnut juontuvat linnunlaulusta ym. melodisista ja rytmisistä luonnonäänistä. Sen sointukuvioissa ilmenee matemaat­tista säännönmukaisuutta, jota luonto monessa muussakin suhteessa noudattaa, ja sen rytmi heijastuu lapseen äidin sydämen sykkeestä jo raskauden aikana.
    Varmaan jo vuosisatojen ajan ihmisiä on kiinnostanut musiikin vaikutus myös kotieläimiin. Viime vuosisadan puolivälin jälkeen suomalaisissa sanomalehdissä alkoi näkyä kirjoituksia, joiden mukaan karjanhoitajat olivat havainneet, että lehmät heruttivat enemmän maitoa, jos navetassa soitettiin nauhalta klassista musiikkia.
    Monet muutkin nisäkkäät näyttävät reagoivan musiikkiin. Esimerkiksi musiikkiympäristössä elävät koirat saattavat innostua istumaan tarkkaavaisena jopa yksin radion ääressä ”kuuntelemassa” jotain sille tuttua sävellystä. Jotkut koirista ovat oppineet myös ”laulamaan” susien tapaan ulvomalla jonkun laulajan tai laulajien mukana.
    Ihmisapinoista etenkin gibbonit ovat kuuluisa ”laulajia”. Olen eläintarhassa kerran kuullut pienen gibbonilauman ”lauluesityksen”. Se oli melkoista kuorolaulua, jossa yksilöt muuttivat aina välillä sävelkorkeutta. Soinnultaan se muistutti melko tavalla jotain modernia sävellystä. Minulle kuorolaulajana se oli vaikuttava elämys.
   On kuitenkin vaikea sanoa, miten paljon eläinten kiinnostusta osoittava reaktio musiikkiin vastaa ihmisen musikaalisuutta. 

Musikaalisuuden historia on pitkä

Emme voi tietää, missä kehityshistorian vaiheessa ihminen on alkanut ilmentää musikaalisia taipumuksiaan. Joka tapauksessa musiikki on oleellinen osa ihmistä. On todennäköistä, että musikaalisuutta osoittavat elementit, kuten laulu ja hyräily sekä niihin liitetty rytmi, on kuulunut ainakin Homo sapiens -ihmisen ominaisuuksiin jo alusta asti. Mutta on hyvin mahdollista, että musikaalisuus on ilmennyt jossain muodossa jo paljon aikaisemmin nykyihmiseen johtaneessa kehityshistoriassa.

Musikaalisuus tulee kaikille synnyinlahjana

Musikaalisuus on geeneissämme. Merkkejä siitä on näkyvissä lapsessa jopa sikiönkehityksen loppuvaiheessa. Vauvaiässä ihminen reagoi hyvin selvästi musiikillisiin elementteihin, kuten rytmiin, säveliin ja niiden korkeuksiin ja erottaa ne hälyäänistä ja puheesta.
    Musikaalisuutta ilmementävät geenit eivät ole spesifisesti vain musikaalisuutta sääteleviä. Toisin sanoen musikaalisuuteen vaikuttavat ne lukuisat geenit, jotka osallistuvat yleensäkin älyllisten toimintojen ja tunteittemme säätelyyn.
   On vaikea tietää, mitä kaikkea etua musikaalisuudesta on ollut lajin säilymiselle. Ilmeisesti se on ollut eduksi ainakin sosiaalisessa yhteydenpidossa. Siten se on edistänyt yhteisöllisyyttä ja lisännyt myös yksilön henkistä sekä fyysistä terveyttä.

Musiikki aktivoi ohimolohkon tiettyjä alueita

Tomografisin aivotutkimuksin MRI- ja PET-kuvantamisen avulla on pystytty osoittamaan, että ääniärsykkeistä syntyvien sähköimpulssien vastaanotto tapahtuu isoaivojen kuorikerroksessa, sen oikeanpuoleisessa ohimolohkossa. Siellä on musiikille erikoistuneita alueita, joissa on omat hermosoluryhmänsä musiikin eri elementtien vastaanottamiseen ja analysoimiseen. Siten kykenemme erottamaan yksittäisiä säveliä, harmoniaa sekä eri musiikki-instrumenttien sävyjä. Rytmille on aivan oma aivoalueensa.

Otsalohkon alueet välittävät vaikutuksen myös ”tunnneaivoihin”

Musiikin vaikutus ei jää vain ohimolohkon vastaanottoalueelle. Sieltä on yhteys otsalohkoon, jonne musiikin aikaansaama sähköinen ärsytystila leviää. Sen tietyt alueet tulkitsevat musiikkia ja välittävät viestin edelleen niille limbisen järjestelmän hermosoluille, jotka säätelevät tunteitamme. Tämän yhteyden kautta musiikki kykenee tuottamaan ihmisessä erilaisia tunnetiloja, joiden vaikutus heijastuu koko elimistöön.

Musiikin harrastaminen näkyy aivoissa

On havaittu, että musiikin harrastaminen tehostaa, tavallaan virittää, musiikille erikoistuneiden alueiden toimintaa. Hyvin voimakkaana vaikutus ilmenee ammattimuusikoilla. Heillä on todettu edellä mainittujen aivoalueiden tavallista aktiivisempaa toimintaa, mutta vaikutus näkyy myös näiden alueiden suurentuneina rakenteina. Voimakkaimmin musiikin harrastaminen muovaa aivoja lapsuudessa ja nuoruudessa.

Mielimusiikki vs. mielipahamusiikki

Ei ole samantekevää minkälaista musiikkia ihminen kuuntelee. Tietynlainen musiikki saa aikaan hyvänolon tunteen ja jokin toisenlainen aiheuttaa mielipahaa. Jokin musiikkilaji voi tuntua samantekevältä.
    Kokemuksesta tiedämme, että musiikin laatu, voimakkuus ja tuttuus vaikuttavat meihin erilailla. Niinpä säveltäjät ovat tuottaneet meille hyvin monenlaista musiikkia, kuten harrasta kirkkomusiikkia, jykevää marssimusiikkia, liediä, laulelmaa, sinfoniaa, oopperaa, musikaalia, tanssimusiikkia, iskelmää, jatsia, diskojytää, rokkia jne.
     Musiikin vaikutus on riippuvainen sekä kuuntelutilanteesta että kuulijan musiikkimausta. Mieltymykset alkavat kehittyä lapsuuden ja nuoruuden aikana saaduista musiikillisista virikkeistä. Musiikkimaku voi aikuisenakin muuttua iän ja musiikinkuuntelun mukana. Jotkut voivat kehittyä musiikkimaultaan laaja-alaisiksi, jotkut toiset mieltyvät vain tiettyyn musiikkigenreen.
    
Musiikilla monenlaisia psyykkisiä vaikutuksia

Kuulijan tunteiden heräämiseen vaikuttaa paitsi musiikin herättämät muistot, myös musiikin laatu. Esimerkiksi kevyt viihdemusiikki voidaan ottaa vastaan helposti tunteella, johon ei tarvitse liittyä juurikaan älyllistä ajattelua. Sen sijaan esimerkiksi sinfonioiden kuuntelu herättää kuulijassa usein tunteen lisäksi myös pohdintaa ja musiikillista analyysiä.

Psyykkinen reaktion  riippuu monista tekijöistä:

1. Musiikin äänekkyys ja jatkuvuus voivat stressata
 Monelle ympäristöstä kuuluva jatkuva soitto ja laulu voivat muodostua stressaavaksi ”musiikkisaasteeksi”. Tämä tapahtuu sitä nopeammin, mitä epämieluisampaa on musiikin laatu ja miten kovempana se soi.
Juuri kuulon ja mielen puutuminen, ts. kyllästyminen, voi muodostua stressaavaksi tekijä monissa työympäristöissä. Istuinlihasten puutumisen lisäksi kyllästyminen määrittää myös konserttien pituutta ja niiden ohjelman vaihtelevuutta.
    Etenkin iäkkäiden on vaikea ymmärtää, miksi monet, etenkin nuoret, sietävät ja jopa haluavat konserteissa ja diskoissa kuunnella musiikkia mahdollisimman kovalla volyymilla.
     Eräs selitys voisi olla se, että kovalla äänellä yritetään saada mieli pelkistymään ainoastaan musiikkiin, jonka rytmiä lisäksi korostetaan välkkyvin valoin. Näin kaikki häiritsevät ajatukset ja muut haitalliset ärsykkeet menettävät merkityksensä ja ihminen pääsee elämään vain siinä hetkessä. Mikäli kuulo ja hermosto eivät ylikuormitu, kokemus voi olla rentouttava ja elimistön tila jää hyvän stressitason puolelle.

2. Tuttu musiikki herättää muistoja
Muistojen myötä musiikki herättelee helposti tunteita ilman älyllistä pohdintaa.  Jos muistot ja niihin liittyvä musiikki on mieluista, syntyvä tunnetila voi musiikin laadusta riippuen olla rauhoittava tai mieltä ja liikuntaa aktivoivaa, kuten tanssissa tai marssissa. Kummassakin tapauksessa musiikin mukanaolo vaimentaa elimistön stressireaktioita eikä kyllästymistä helposti ilmene.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että mielimusiikin herättämä muisto on kovin mieltä järkyttävä, se synnyttää haitallista stressiä.

3. Musiikki voi häiritä keskittymistä
Myös mielimusiikki voi olla häiriöksi silloin, kun keskittyminen vaatii täydellistä syventymistä johonkin tehtävään.  Etenkin jos kysymyksessä on laulumusiikki, sen sanat saavat ajatukset helposti mukaansa. Tässä ihmiset ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä.


Musiikin vaikutus leviää koko kehoon

Musiikin vaikutuskirjo on laaja. Se voi nostattaa pelkoa ja aggressioita ja siten valmistaa elimistöä ”pakene tai taistele ” –vireeseen. Toisaalta se voi vaikuttaa juuri päinvastoin eli rauhoittaa stressireaktioita koko kehossa.(katso lisää aiheesta pian ilmestyvässä blogissani ”Musiikki ja terveys”).



”Musiikki on välittäjä aistillisen elämän ja henkisen elämän välillä.”
(Ludwig van Beethoven, suom. RT)

”On kaksi tapaa paeta elämän kurjuuksia:
musiikki ja kissat.” (Albert Schweizer, suom. RT)

”Laulu on sydämen puhetta sydämelle.” (Olli Kortekangas)