Rauno Tirri 05.02.2016
Sauna - suomalaisen elämänmuodon tärkeä tukipilari
Sauna oli
muinoin monessa mielessä maallisen uudestisyntymisen paikka. Se oli maaginen paikka,
jossa synnyttiin, puhdistuttiin liasta niin elävänä kuin kuolleenakin, karaistiin
nahkaa koivuvihdalla, hoidettiin sairaudet ja saatiin usein alku myös tälle
maalliselle vaellukselle. Sen lauteilla myös kypsytettiin tuon jalon ohrajuoman
alkuvoima ja nautittiin löylyn hengen kera.
Vierasmaalaiset ihmettelevät
Ollessani
nuorena tutkijana Englannissa kerroin kollegoilleni hurjista suomalaisista,
jotka saunovat jopa yli 100 celsiusasteen lämpötilassa. Sain aikamoisen
pilkkanaurun kommentein, että varmaan tarkoitat Fahrenheitin asteita. Kun vielä
kerroin havainnollisesti myös saunavihdan käytöstä, kertomustani verrattiin
Jonathan Swiftin Gulliverin matkoihin. Vasta mentyäni kerran englantilaisen
hotellin saunaan, jossa lämpö huokui vastaan kuin lehmän henkäys ja mittari
näytti 55 astetta, aloin ymmärtää heitä.
Miksi nahka ei pala löylyssä?
Se johtuu
kahdesta ilmiöstä: iho jäähtyy voimakkaasti, kun vettä haihtuu (höyrystyy)
iholta, ja toiseksi ihon pinnalle muodostuu ns. mikroilmasto, ts. paikallaan
pysyvä ilmakerros, jossa lämpötila on paljon matalampi kuin ilma kauempana
iholta. Muistan kuinka joskus lapsena puhalsin lauteilla vieressä istujan
kasivarresta tuon mikroilmakerroksen pois ja sain hänet kiljahtamaan kuumuuden
aiheuttamasta kivusta. Ilman näitä fysikaalisia tekijöitä iho palaisi jo 50
asteen lämpötilassa, kuten se tekee kuumassa vedessä.
Aivojen termostaatti yrittää pitää
kehon lämpötilan tasaisena
Ihmisen
lämmönsäätelystä huolehtii väliaivojen pohjassa sijaitseva lämmönsäätelykeskus,
jonka säätelemät elinjärjestelmät ovat ihmisellä erinomaisen tehokkaita
kuumassa ilmastossa. Tämä keskus toimii termostaattina, joka huolehtii siitä,
että kehon lämmön tuotto ja poisto ovat tasapainossa. Siten sisäinen ruumiinlämpö
pysyy termostaatin asettamassa lämpötilassa, joka vaihtelee normaaleissa
olosuhteissa vain hiukan 36,5 asteen molemmin puolin.
Helteisessä säässä säätelykeskus vaimentaa
elimistön lämmöntuoton mahdollisimman alas. Veren se ohjaa laajentuneisiin
hiussuoniin ihossa, josta liikalämpö pääsee johtumaan ympäristöön. Jos tämä ei
riitä, tulee toimintaan mukaan jäähdyttävä hikoilu.
Pitkään saunottaessa lämmönsäätely pettää ja kehon
lämpötila alkaa nousta
Kun
saunassa ympäristö on lämpimämpi kuin keho, liikalämmön poisto iholta jää
kokonaan hikoilun varaan. Ihmisellä hikoilu on normaalistikin poikkeuksellisen
tehokas, ja kuumassa ilmanalassa oleskelu vielä tehostaa hikoilun muutamassa viikossa
moninkertaiseksi. Vastaavaa määrää hikirauhasia koko ihon alueella ei muilla
nisäkkäillä ole. Ne korvaavat puutetta läähätyksellä ja turkin nuoleskelulla.
Kuumassa saunassa pitkään saunottaessa hikoilukaan
ei riitä pitämään normaalia lämpötilaa, vaan se alkaa hitaasti nousta, ts.
ihminen tulee hypertermiseksi. Saunan aiheuttama hypertermia, joka voi olla jopa
yli 39 astetta, aiheuttaa tukalan olon ja ajaa lopulta saunojan lauteilta. Paha
humalatila voi kuitenkin viivästyttää poistumista, jolloin lämpöhalvauksen ja
kuolemankin vaara on suuri.
Tutkimuksia runsaasti
saunomisen terveellisyydestä
Jos
suomalaisilta kysytään saunomisen terveellisyydestä, niin varma vastaus on
kyllä. Mutta etenkin niissä maissa, joissa ei saunota, saunaa on pidetty terveyden
kannalta epäilyttävänä. Löylyn nopeista
vaikutuksista on tehty runsaasti tutkimuksia, mutta vuosien seurantatutkimuksia
on hyvin vähän.
Toistaiseksi pitkäaikaisin on Itäsuomen
yliopistossa tehty Jari Laukkasen johtama saunatutkimus, jossa seurattiin yli
2300 keski-ikäistä suomalaista miestä yli 20 vuoden ajan.
Tärkein tulos oli se, että saunominen
vähensi selvästi riskiä saada sydäninfarkti.
Suurin
hyöty nähtiin 4 kertaa viikossa saunovilla. Riski heillä oli 63 prosenttia
pienempi kuin kerran viikossa saunovilla, ja
2-3 kertaa viikossa saunovillakin se oli vielä 22 prosenttia pienempi.
Tulokset on julkaistu syksyllä 2014 kansainvälisessä tiedelehdessä Jama Internal Medicine.
Tämä tutkimus oli tärkeä etenkin siksi,
että seuranta oli pitkä ja että asiasta oli aikaisemmin esitetty päinvastaisia
päätelmiä. Niitä oli perusteltu löylyn lyhytaikaisella vaikutuksella. Kun oli
todettu, että veri sakenee hieman saunomisen aikana, pääteltiin että se lisäisi
infarktiriskiä. Tilastollisesti tälle ei ole kuitenkaan saatu vahvistusta.
Ilmeisesti sen riskin ainakin suomalaiset osaavat hyvin välttää korvaamalla
hikoilussa poistuneen veden juomisella.
Mitä elimistössä tapahtuu
saunomisen aikana?
Saunomisen
aikana elimistössä tapahtuu monenlaista muitakin kuin vain lämmönsäätelyyn
liittyviä reaktioita. Jo heti saunaan mentäessä mieli ja sen mukana verenkierto
rauhoittuu. Vähitellen kuitenkin pulssi kiihtyy, kun adrenaliini eritys
kuumuudessa lisääntyy. Lisäksi lisääntyy kortisonin eritys lisämunuaisesta ja
sisäisiä morfiineja eli endorfiineja alkaa vapautua varstoistaan etenkin
aivoissa.
Nämä muutokset ovat tyypillisiä
stressireaktioita, mutta lyhytaikaisina ne kuuluvat ns. hyvän stressin oireisiin.
Monessa mielessä muutokset vastaavat melkoisen urheilusuorituksen aiheuttamia
reaktioita. Molempia seuraa pitkäksi
aikaa myös voimakas raukeuden ja hyvän olon tila.
Saunan terveellisyys muutakin
kuin kehon reaktioita
Kuten
alussa totesin, suomalaisille sauna on ollut kautta aikojen enemmän kuin pelkkä
peseytymistila. Toivonkin, että sen merkitys säilyy sellaisena myös
tulevaisuuden yhä kiireisemmäksi käyvässä maailmassa.
Tämä
sanoma kuvastuu mielestäni hyvin seuraavissa sanonnoissa:
”Saunas pitä
olla hiljaa niingon kirkos.”
tai
”Sauna on
köyhän apteekki.”
tai
”Jos sauna,
viina ja terva ei auta, tauti on kuolemaks.”
tai
”Men
saunaan, ku kroppas sen sanoo.”
(tämä on
hauska muunnos sanonnasta Mens sana in
corpora sano eli Terve mieli terveessä ruumiissa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti