OVATKO TEINI-IKÄISET AIKUISIA?

Päivän kysymys: OVATKO TEINI-IKÄISET AIKUISIA?

Sylvesterin päivänä 2015

Oikein hyvää Uutta Vuotta 2016 lukijoilleni !

Aivotutkimus on kehittynyt viime aikoina kovaa vauhtia, jolloin on selvinnyt, että nuorten aivot aikuistuvat vasta noin 25-27 vuoden iässä. Voimakkaimmat muutokset tapahtuvat murrosiässä, mutta erityisesti tunne-elämän kontrollointi kehittyy vielä kauan sen jälkeen.

Jo ennen lapsen kouluikää aivosolujen määrä on saavuttanut huippunsa ja sen jälkeen uusia soluja muodostuu melko vähän ja lähes pelkästään muistia palvelevilla aivoalueilla. Suuria muutoksia tapahtuu sen sijaan aivosolujen yhteyksien uudelleen järjestelyssä. Näin muodostuu runsaasti uusia hermosolujen haaroja ja ennen kaikkea niiden päihin uusia liitoksia eli synapseja, joiden kautta informaatio sähköisten hermoimpulssien jonona pääsee siirtymään solusta toiseen. Entisiä hermoratoja poistuu kääytöstä ja uusia ja uudenlaisia tulee tilalle. Myös osa lapsen aivosoluista kuolee, kun uudet radat korvaavat entisiä.  Nuoren aivoissa tapahtuu siis melkoista myrskyä, mikä ilmenee myös tunne-elämässä ja käytösessä.

Muutokset näkyvät mm. seuraavilla tavoilla:

Biologinen kello jätättää murrosiässä.Vuorokausirytmi muuttuu murrosiässä 1-2 tuntia myöhemmäksi. Nuoresta tulee melko lyhyen ajan kuluessa iltavirkku ja aamuntorkku. Se muutos olisi hyvä ottaa huomioon nuoren koulunkäynnissä.

Nuori ei hallitse tunteitaan, koska epäkypsä etuaivolohko ei kykene hallitsemaan nuoren impulsiiivista "tunneaivo-osaa"; eli limbinen järjestelmä ja etenkin sen mantelitumake toimivat heikkojen ohjaksien varassa. Tästä seuraa, että nuori saa helposti "raivarin" eikä siinä tilanteessa ajattele seurauksia. 

Nuori on levoton. Aivokuoren kehittymättömyydestä seuraa myös levottomuus, kun kokonaisuuksien hallinta on vaikeaa, kuten myös syyseurauksien tajuaminen ja huomioon ottaminen. Keskittyminen johonkin pitemmäksi ajaksi tuottaa vaikeuksia, etenkin jos asia ei kiinnosta ja kosketa.
Tästä seuraa myös se, että nuori ei kykene järjestelmällisyyteen aikuisen tavoin tai ei katso sitä tarpeelliseksi, jolloin esimerkiksi jopa oman huoneen pitäminen järjestyksessä on usein vaikeaa.

 Nuori jää aikuista helpommin "koukkuun" asioihin, jotka tuntuvat hyviltä. Nuorella on pakonomainen tarve mielihyvään. Näin esimerkiksi peliriippuvuus ja huumeriippuvuus kehittyy tavallista helpommin. Nykyään aivot myös totutetaan aikaiisin voimakkaaseen ärsykekenttään, jolloin nuorten on vaikeaa sietää yksitoikkoista arkielämää.


 No niin, mitä tämä kaikki tarkoittaa meille aikuisille. En ole psykologi, mutta isänä ja isoisänä olen huomannut, että nuoria täytyy ymmärtää ja ottaa mukaan elämään mahdollisimman paljon aikuisten kanssa. Heille on syytä asettaa ajoissa rajoja jo pienenä, jolloin lapsi on altis oppimaan ja katsomaan mallia. sillä aivojen myrskyssäkin suotuisat ulkoiset tekijät, ts. hyvä rakastava kasvuympäristä, on tärkeä.

Myös nuoret ovat kuitenkin myös etenkin herkkyydeltään erilaisia, mikä olisi hyvä ottaa huomioon kasvun tukemisessa.

Niinpä - tällaisia ajatuksia tuli mieleen näin uuden vuoden kääntyessä eteemme.
Toivotan kaikille onnellista tulevaisuutta, johon me voimme kukin kohdaltamme voimme vaikuttaa.

"Rakkauden silmissä rokonarvetkin ovat hymykuoppia".
(vanhan kansan viisauksia)