Tämä
kirjoitukseni perustuu pitkälti päätoimittaja Jukka Ruukin artikkeliin
”Kahvista tuli terveysjuoma”. Se löytyy Tiede-lehden numerosta 8/2018.
Kahvi
astui historian lehdille runsaat tuhat vuotta sitten
Perimätiedon mukaan joskus
800-luvulla Etiopian alueella lampaitaan paimentamassa ollut mies ihmetteli
toisinaan laumansa poikkeuksellisen riehakasta käyttäytymistä. Tarkkailtuaan
aikansa eläinten syömäpuuhia, hän keksi, että riehakkuus saattoi johtua siitä,
että eläimet olivat syöneet marjoja eräästä tietystä pensaasta. Hän kertoi havainnostaan
läheisen luostarin abotille, joka kokeili marjojen vaikutusta itseensä.
Ilokseen abotti huomasi, että nautittuaan noita marjoja hän virkistyi niin,
että pysyi hereillä puuduttavan pitkän iltarukouksen ajan. Ilosanoma levisi
pian muuallekin ja siitä alkoi vähitellen kahvin maailmanvalloitus.
Olkoon legenda tarua tai totta, se ainakin
pitää paikkansa, että kahvi on kotoisin lähinnä Etiopian alueelta. Sieltä
kahvin nauttiminen ja kahvipensaan viljely levisi muualle, ensiksi luultavasti Arabian
niemimaalle. Sana kahvi on eri kielissä hiukan eri muodoissa, mutta nimi
juontuu arabiankielisestä sanasta quahva.
Se tarkoittaa kasveista valmistettua viinin tapaista juomaa.
Varmuudella tiedetään, että Etiopiassa kahvia
käytettiin jo yli 1000 vuotta sitten paitsi juomana myös rasvaan sekoitettuna
massana, jossa muodossa sitä otettiin mielellään myös matkaevääksi. Samoin
tiedetään, että jo 1200-luvulla arabit tekivät juomaa paahdetuista
kahvinpavuista. Kuitenkin vasta 1600-luvun alussa kahvinjuonti levisi Turkin ja
Iranin kautta Kreikkaan ja Italiaan. Sen
jälkeen vajaassa sadassa vuodessa kahvinjuonti levisi suurimpaan osaan kaikista
maailman maista.
Useissa maissa kahvi joutui pian mustalle listalle
Kahvinjuonnin yleistyessä sen
nautiskeluun alettiin perustaa erillisiä yksityisiä ja julkisia kahvihuoneita,
jolloin se houkutteli ihmisiä helposti paheelliseen nautiskeluun ja
laiskotteluun. Sitä valtaapitävät eivät katsoneet hyvällä.
Ensimmäisenä kahvinjuonti kiellettiin kuolemanrangaistuksen
uhalla islamin vastaisena ja terveydelle haitallisena Turkissa 1600-luvun
alkupuolella. Pian tämän jälkeen monet Euroopan maat toinen toistensa perään
kielsivät kahvinjuonnin joutavaan seurusteluun ja muuhunkin tapainturmelukseen
yllyttävänä nautintoaineena. Lisäksi Euroopan maissa kahvin pelättiin
syrjäyttävän terveellisenä pidettyjen viinin ja oluen juontia. Lääkkeeksi se
kuitenkin yleensä hyväksyttiin.
Myös
Ruotsin valtakunnassa kahviin suhtauduttiin yhtä penseästi ja vielä 1800-luvun
alussa vanha kahvin kieltävä vanhentunut laki säädettiin uudelleen. Alkuun
päästyään kahvinjuontia ei enää voitu länsimaissa kuitenkaan pysäyttää millään
määräyksillä. Kahvi oli koukuttanut etenkin
länsimaiset kansat tiukkaan otteeseensa eivätkä mitkään kiellot voineet siitä nauttimista
enää estää. Kieltokausien aikanakin kahvinjuonti kukoisti piilossa salakaupan
varassa.
Hollanti rikastui 1600-luvulla kahvin välittäjänä
Aina vuoteen 1616 asti arabit
olivat ankaralla kiellolla onnistuneet estämään itämiskelpoisten kahvipapujen
leviämisen muualle. Tuona vuonna hollantilaiset olivat kuitenkin onnistuneet saamaan
siemenpapuja itselleen ja aloittivat kahvipensaiden viljelyn alusmaissaan
etenkin Jaavalla ja Sumatralla. Sen jälkeen hollantilaiset kahvikauppiaat
saivat herruuden kahvin toimittajina kaikkiin länsimaihin ja vaurastuivat sillä.
Vähitellen kahvinviljely levisi yhä
useampiin maihin. Nykyään kahvia viljellään yli 60 maassa lähinnä trooppisilla
ja subtrooppisilla alueilla. Suurin kahvintuottaja on Brasilia.
Tutkimukset 1970-luvulla todistivat kahvin epäterveelliseksi
Tuolloin laaja englantilainen
väestötutkimus selvitti kahvinjuonnin vaikutusta terveyteen. Tutkimuksessa
seurattiin 12 000 aikuisen kahvinjuontia ja terveydentilaa. Saatu tulos osoitti, että 1-5 kuppia kahvia
päivässä nauttineilla sydänkohtausten riski oli kohonnut 60 % ja tätä enemmän
nauttineilla jopa 120 %. Toisessa tutkimuksessa osoitettiin, että runsas kahvinjuonti
aiheutti melkoisen nousun myös verenpaineeseen.
Tuloksista
nousi aikamoinen häly mediassa ja sen seurauksena jotkut jopa vähensivät
kahvinjuontia.
Myöhemmät tutkimukset eivät vahvistaneet tulosta
kahvin haitoista
Monet tutkijat epäilivät
alusta alkaen edellä mainittuja tuloksia ja hakivat niihin muita syitä kuin kahvijuonti.
Epäilyt kohdistuivat erityisesti kolmeen asiaan, jotka olisivat vaikuttaneet
tulokseen:
-
Monilla on tapana
lisätä kahvinautintoa tupakoimalla, ja koska tupakointi tehostaa veren hyytymistä
ja supistaa verisuonia, veritulpan riski lisääntyy nimenomaan siitä.
-
Toiseksi,
ahkerimmat kahvinjuojat ovat iltavirkkuja ihmisiä, joille syntyy muita
herkemmin univaje, jonka seurauksena sydänkohtausten riski nousee. Tämä sai
tukea erillisistä tutkimuksista, joiden mukaan iltavirkuilla on todella suurempi
riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin aamuvirkuilla.
-
Kolmanneksi, kahvin
aiheuttama verenpaineen kohoaminen ei välttämättä lisää sydänkuolleisuuden
riskiä, sillä kahvinkupillisen jälkeen verenpaine palautuu melko pian.
Uusi häly kahvin haitallisuudesta veren kolesterolitason
kohottajana
Uudet paremmin suunnitellut
tutkimukset kahvin haitallisuudesta vapauttivatkin kahvin melkein kokonaan aikaisemmista
moitteista. Uusi isku kahvia vastaan oli kuitenkin tulossa.
Norjalainen laaja tutkimus antoi
1980-luvulla tuloksen, että kahvinjuonti nostaa merkittävästi veren
kolesterolitasoa, jonka katsottiin lisäävän sydäntauteja. Sen jälkeen myös Suomessa
Kansanterveyslaitoksen tutkimus päätyi samaan tulokseen. Tämäkin tulos nosti
melkoisen hälyn kahvia rakastavan kansan keskuudessa.
Kun tässä vaiheessa kahvia valmistettiin
runsaasti jo uudella menetelmällä, nimittäin suodattamalla, haluttiin vielä kuitenkin
verrata pannukahvin ja suodatinkahvin mahdollisia eroja tässä mielessä. Tulos
osoittikin, että vain toinen näistä, nimittäin pannukahvi, kohotti veren
kolesterolitasoa, ja vielä erityisesti haitallisen LDL–kolesterolin osalta.
Suodatinkahvi oli tässä suhteessa vaaraton.
Tälle kahvin vaikutukselle löydettiin myöhemmin
selitys. Hollantilaiset tutkijat
havaitsivat, että kahvi sisältää kahta kolesterolia voimakkaasti nostavaa
yhdistettä, nimittäin kafestolia ja kahveolia. Suodatinkahvissa ne eivät
kuitenkaan muodostu ongelmaksi, sillä ne takertuvat kahvijuoman valmistuksessa
suodatinpaperiin.
Koska täällä enää vain joka kymmenes
keittelee pannukahvia ja juo sen suodattamatta, suomalaisten aikaisempi
pannukahvin aiheuttama sydäntautiriski on tältä osin lähes täysin poistunut.
Suodatinpaperista tulevaa etua ei saada
tietyistä erikoiskahveista, kuten espressosta, kuten ei myöskään erilaisten
kahviautomaattien valmistamasta kahvista, koska niiden suodattimet ovat metallia.
Niiden kahvin valmistus ei kuitenkaan vastaa pannukahvin tapaista keittämistä,
joten tässä vaiheessa ilman kunnollista väestötutkimusta niiden vaikutuksesta
veren kolesterolitasoon on mahdotonta mitään tietää.
Seuraavaksi huolestuttaa kahvin aiheuttama mahdollinen
syöpäriski
Viime vuosisadan
loppupuolella oli jo saatu selvää näyttöä siitä, että tupakointi aiheuttaa
keuhkosyöpää. Pian myös osoitettiin, että ruoka-ainesten paahtaminen ja
savustaminen tuottavat syöpää aiheuttavia yhdisteitä, joista PAH-yhdisteet ja
akryyliamidit ovat tärkeimpiä.
Kuten esimerkiksi perunalastuista,
ranskanperunoista, aamiaismuroista ja näkkileivästäkin, myös paahdetusta
kahvista löytyy pieniä määriä akryyliamideja. Tästä syystä vuonna 1991 WHO
luokittelikin kahvin ”ihmisille mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi” ja
joissakin maissa alettiin vaatia kahvipakkauksiin jopa huomautus tästä riskistä.
Uuden,
tuhansia alkuperäistutkimuksia käsittävän aineiston antama analyysi sai WHO:n
kuitenkin muutamaa vuotta myöhemmin muuttamaan luokituksen muotoon ”kahvi ei
todennäköisesti aiheuta ihmisissä syöpää”.
Tämän
jälkeen epäilyt kahvin aiheuttamasta syöpäriskistä ovat hiipuneet lähes
tyystin. Viime aikoina on saatu jopa tuloksia, joiden mukaan kahvinjuonti saattaa
vieläpä suojella elimistöä joiltain syöviltä. Vanha totuus – määrä tekee
lääkkeestä myrkyn - koskee muitakin aineita.
Nykyään kahvi alkaa näyttää ihan terveysjuomalta
Uusimmissa katsauksissa
kahvitutkimuksia on tarkasteltu entistä kriittisemmin ja hylätty selviä
puutteita sisältävät tutkimustulokset. Viimeisin ja tähänastisista laajin
katsaus vuodelta 2017 korkealle arvostetussa brittiläisessä lääketieteen alan lehdessä
antaa kahvista kuvan suorastaan terveysjuomana.
Katsauksen mukaan kahvinjuonti pidentää
elinikää ja vähentää mm. sydän- ja maksasairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen
riskiä. Samoin kahvi näyttää antavan suojaa dementiaa, masennusta, sappikivien
muodostusta, kihtiä ja ilmeisesti myös maksakirroosia vastaan. Kahvi näyttää
myös ehkäisevän alkoholin aiheuttamaa maksa-arvojen nousua ja siten
normalisoivan maksan toimintaa.
Hämmästyttävin
tulos on mielestäni kuitenkin se, että kahvinjuojilla on todettu vähemmän
kohdunkaulan, virtsarakon sekä ihoalueen syöpiä. Todennäköisesti kahvinjuonti pienentää myös
riskiä sairastua maksakirroosiin ja maksasyöpään.
Tulokset näyttävät samansuuntaisilta
riippumatta siitä millä kahvilaadulla ja missä maassa tutkimukset on tehty.
Suojavaikutus saavuttaa huippunsa viiden kupillisen päiväannoksella, jolloin
sairastumisriski em. tauteihin on vähentynyt noin puoleen verrattuna niihin,
jotka eivät juo lainkaan kahvia.
Ovatko väestötutkimukset luotettavia
Väestötutkimuksissa on aina
omat ongelmansa, sillä yksilöiden elämän muiden tekijöiden, kuten ravinnon,
elämänrytmin, alkoholin käytön, tupakoinnin jne. vaikutus tutkimustuloksiin on
erittäin vaikea kontrolloida. Asiaa auttaa kuitenkin jos tutkittava joukko on
suuri ja eri koe- ja vertailuryhmät saadaan mahdollisimman hyvin vastaamaan elämäntavoiltaan
toisiaan.
Luotettavuus on nykyään myös parantunut
käyttämällä laajoja tietokoneanalyysejä, ns. meta-analyysejä, joissa kootaan yhteen
tulokset suuresta määrästä erillisiä tutkimuksia.
Ihmiselle tärkeiden aineiden, kuten kahvin,
vaikutuksia tutkitaan myös koe-eläimillä, eristetyillä soluilla, solunosilla
sekä entsyymimäärityksin. Kahvi sisältää satoja kemiallisia yhdisteitä, joita myös
eristetään ja puhdistetaan, Niiden soluvaikutuksia tutkitaan sitten eri menetelmin
joko erikseen tai yhdessä.
Kahvi
seurustelujuomana on myös tärkeä terveystekijä
Kahvi sisältää runsaasti
erilaisia yhdisteitä, joista monien mielestä tärkein on kofeiini. Se on piriste, jota on kupillisessa keskimäärin noin 90
mg. Vaikka useimmat edellä mainituista kahvin terveyttä edistävistä
vaikutuksista ovat ilmeisesti muiden kuin kofeiinin aiheuttamia, ei voi unohtaa
kofeiinin terveydellistä merkitystä ”piristysruiskeena” ja mielialan
kohottajana.
Mitäpä olisivat iloiset kekkerit ilman ihanalle
tuoksuvaa ja kielenkantoja irrottavaa kahvia. Miten ankealta monista tuntuisi
päivä ilman unet karistavaa kahvihetkeä aamuisin tai muina aikoina ruokailun
jälkeen. Lyhyesti sanottuna kahvi luo sosiaalisuutta ja antaa elämään pirteyttä,
naurua ja iloa, jotka todistetusti pidentävät ikää.
Kahvin tärkeys ilmeni etenkin sota-aikana,
jolloin kahvia sai vain hyvin pieniä eriä ns. ostokortilla tai korkeaan hintaan
salakaupasta eli ”mustasta pörssistä”. Kansa tarvitsi kuitenkin kahvinsa.
Keksittiin jos minkälaisia korvikkeita, kuten paahdettua viljaa, voikukan
juurta ja sikuria. Sodan loppuvaiheessa valtio alkoi jakaa ostokortilla myös
ns. kahvinvastiketta, jossa kahvia oli mukana vain osaksi.
Kahvin kofeiini sekoittaa hieman aivokemiaa
Kahvin piristävä vaikutus
johtuu siitä, että se ehkäisee aivoissa päivän mittaan kerääntyvän
väsymysaineen (”unihiekan”), adenosiinin,
toimintaa. Siksi kahvin nauttiminen helposti lykkää nukahtamista iltaisin.
Näin
ei kuitenkaan tapahdu kaikille. Monet jopa väittävät, että he nukahtavat
paremmin kahvikupposen jälkeen.
Tällainen ero johtuu ilmeisesti kahdesta
seikasta. Ihmiset ovat hermostoltaan eri lailla herkkiä, mikä ilmenee myös nukkumisherkkyydessä
sekä reagoinnissa kofeiiniin
Toiseksi,
kuten moniin muihinkin hermostoon vaikuttaviin aineisiin, ihminen tottuu myös kofeiiniin
niin, että sen piristävä vaikutus heikkenee vähitellen. Iltakahvin juojat
ovatkin yleensä kahvin suurkuluttajia, jotka ovat menettäneet herkkyyttä
kofeiinin vaikutukselle ja pyrkivät korvaamaan sitä lisäämällä kahvin juontia.
Toisaalta kahvikupillinen myös rentouttaa
mieltä, jolloin heti sen jälkeen nukahtaminen helpottuu. Monet ottavatkin
päiväunet heti iltapäiväkahvin jälkeen, jolloin kahvin piristävä vaikutus ei
ole vielä ehtinyt käynnistyä. Sitten sopivasti noin 15 minuutin kuluttua kahvin
piristävä vaikutus herättää nukkujan.
Liika kahvittelu tuottaa myös ongelmia
Kofeiinia tulee elimistöön
5-6 kahvikupposesta puolisen grammaa. Pitkin päivää nautittuna siitä aiheutuu joillekin
enintään vatsavaivoja ja unettomuutta. Kaksin tai kolminkertainen määrä
aiheuttaa jo helposti hermostuneisuutta, levottomuutta, lihaskouristuksia ja
sydämen rytmihäiriöitä.
Kahvin kofeiini on siis stimulantti, joka
piiskaa elimistöä toimimaan tavallista tehokkaammin. Siksi se saattaa olla
mukana tuottamassa jatkuvan ylikuormituksen ja jopa uupumukseen johtavan
stressitilan. Yleensä ihmiset kuitenkin huomaavat itse liiallisen kahvinjuonnin
haitat, ja mukauttavat juomisensa sen mukaan.
Puhtaasta kofeiinista tai kahvipapujen
syömisestä voi saada vieläkin suurempia annoksia, joista terveelle aikuisellekin
seuraa sekavuutta, harhoja, maniaa jopa mielen järkkymistä.
Kofeiinin lisäksi myös kahvin
muut aineet voivat aiheuttaa ongelmia. Etenkin herkkävatsaiset saavat kahvista ruuansulatusvaivoja,
jotka ilmenevät mm. närästyksenä, röyhtäilyinä, vatsan turpoamisena jne. Osa
näistä saattaa johtua kofeiinista, mutta muista kahvin aineista etenkin
parkkihapot voivat myös olla syynä näihin. Usein nämä ihmiset siirtyvätkin korvaamaan
kahvia muilla juomilla, kuten teellä tai kaakaolla.
Vanhankansan toivotus
tervetulleeksi:
”Tulkaa joskus käymään, pannaan kahvipannu kuumaksi
kun tulette.”