Musiikki vaikuttaa koko kehoon
Musiikki on ääniaaltojen värähtelyä, joka korvassa
muuntuu kuulohermoa pitkin aivoihin kulkeviksi sähköisiksi hermoimpulsseiksi. Siellä
sähköinen aktiivisuus saa aikaan psyykkisen reaktion. (ks. blogi ”Musikaalisuus
on osa ihmistä”).
Vaikutus ei jää kuitenkaan pelkästään
aivoihin, vaan välittyy sieltä edelleen eri elinten toimintoihin. Tämä tapahtuu
ääreishermoston sekä hormonien ym. viestiaineiden välityksellä saamaan tapaan
kuin elämänkokemuksissa yleensäkin.
Siten
musiikin vaikutus ei ilmene pelkästään psyykkisissä reaktioissa mielen tasolla,
vaan näkyy myös mm. aineenvaihdunnassa sekä aistien ja rauhasten ym.
sisäelinten toiminnassa. Yllättävästi vaikutuksia on todettu myös
immunologisissa reaktioissa, jotka ylläpitävät elimistön puolustusta.
Musiikin positiivinen vaikutus ilmenee älyllisissä
suorituksissa
Vaikka subjektiivisia kokemuksia
musiikin monenlaisista psyykkisistä vaikutuksista oli olemassa jopa
vuosisatojen ajoilta, tieteellisiä tuloksia asiasta alettiin saada vasta viime
vuosisadan loppupuolella.
Ensimmäisiä
luotettavia tuloksia sai amerikkalainen tutkijaryhmä, joka testasi klassisen
musiikin vaikutusta opiskelijoiden menestykseen. Tutkimukset osoittivat, että Mozartin
sävellysten kuuntelu tenttitilanteessa paransi opiskelijoiden älyllisten
tehtävien suorittamista noin kymmenellä prosentilla. Tätä tuloksen paranemista
tutkijat kutsuivat nimellä Mozart-efekti (Mozart effect).
Myöhemmin vastaavia tutkimuksia on tehty
lisää, ja lähes kaikissa niissä on todettu vastaavanlainen musiikin edullinen
vaikutus. Mozartin musiikki ei kuitenkaan kaikilla yksilöillä ole osoittautunut
tehokkaimmaksi. Paras tulos on saatu, kun musiikki on ollut kuulijoille mahdollisimman
mieluisaa, kyseiseen tilanteeseen sopivaa sekä mielialaa kohottavaa. Musiikki
ei myöskään saa olla millään tavalla häiritsevää eli se ei saa viedä ajatuksia pois
itse älyllisestä suorituksesta.
Musiikin jatkuva harrastaminen parantaa oppimistulosta
Kun on tutkittu koululaisten
ja opiskelijoiden menestymistä, on havaittu, että musiikkia harrastavat
oppilaat menestyvät opinnoissaan keskimääräistä paremmin. Musiikin
harrastaminen tehostaa huomiokykyä, parantaa muistia, kohottaa itsetuntoa ja
sosiaalisuutta. Sen vaikutus näkyy ehkä selvimmin kielellisen ilmaisun
paranemisena, mikä auttaa myös vieraiden kielten omaksumista.
Soittaminen parantaa myös käsien
näppäryyttä ja kädentaitoa yleisemminkin.
Mielimusiikki vs. mielipahamusiikki
Musiikin aiheuttama elämys
voi olla äärimmillään erittäin miellyttävä tai erittäin epämiellyttävä. Vaikutustapa
riippuu musiikin laadusta ja voimakkuudesta sekä muista samanaikaisesti
vaikuttavista ympäristötekijöistä. Tärkein tekijä on kuitenkin kuulijan musiikkimaku.
Kaikissa tapauksissa parhaan positiivisen
vaikutuksen saa aikaan tilanteeseen sopiva mielimusiikki. Se taas voi muuttua
paljonkin esimerkiksi yksilön musiikkiharrastuksen ja iän mukana. Vaikutus
riippuu paljon myös mielenvireestä kuuntelutilanteessa.
Musiikkiterapia avuksi monien sairauksien hoidossa
Etenkin viime vuosisadan
vaihteessa alkoi ilmestyä lukuisia tutkimuksia musiikin masennusta ja kipua
lievittävästä vaikutuksesta. Musiikkiterapian tehoa oli sitä ennen jo kokeiltu,
mutta tieteellisen näytön lisääntyessä sen käyttö on laajentunut nopeasti.
Tähän mennessä musiikkiterapiaa on käytetty
hyvin tuloksin mm. masennuksen, kiputilojen, ja unettomuuden hoidossa. Miellyttävä
musiikki rauhoitta levottomia, piristää kroonisesti väsyneitä ja auttaa
potilaan mielen palautumista käpertyneisyyden tilasta normaaliin elämänmenoon.
Hoitotoimenpiteissä,
joissa ei käytetä anestesiaa tai anestesia on paikallista tai lievää,
musiikilla on voitu suurelta osalta korvata rauhoittavien lääkkeiden käyttöä.
Musiikin kuuntelun on havaittu mm. hillitsevän
operaation aikaista verenpaineen nousua ja pulssin kiihtymistä. Lisäksi sen on
todettu auttavan sydämen sykkeen ja verenpaineen palautumista normaaliksi hoitotilanteen
jälkeen. Musiikin avulla voidaan myös vähentää kipulääkkeiden käyttöä
toipumisaikana.
Musiikki on tärkeä
lasten henkiselle, sosiaaliselle sekä fyysiselle kehitykselle
Näyttää siltä, että pienillä lapsilla ”rytmi on
veressä”. Musiikin elementit ovat tärkeä osa lähes kaikissa lasten leikeissä.
Musisoiminen kehittää levottoman lapsen kykyä vuorovaikutukseen ja parantaa
keskittymiskykyä. Itsensä ilmaisua kehittävänä ja liikuntaa inspiroivana
voimana laulun ja soittamisen merkitys on ainutlaatuinen, ja musiikki onkin
elintärkeä osa lasten normaalia kasvuympäristöä.
Siksi musiikkiterapia
on hyvin tuloksin otettu käyttöön lasten ja nuorten tunne-elämän häiriöiden
sekä monien fyysisten sairauksien hoidossa.
Musiikkiterapia avuksi aivoinfarktin hoidossa.
Kliinisissä tutkimuksissa on
mm. todettu, että musiikkiterapiaa saaneiden aivoinfarktipotilaiden muisti on
palautunut puolta nopeammin kuin muilla. Lisäksi muukin suorituskyky sekä mieliala
ja fyysinen kunto ovat selvästi parantuneet.
Aivotutkimuksissa on havaittu, että
musiikkiterapian vaikutus aivoinfarktin saaneilla näkyy myös aivojen
hermoverkkojen tihenemisenä erityisesti vaurioituneen aivoalueen ympärillä.
Musiikkiterapia auttaa dementian hoidossa
Mm. Helsingin yliopistossa on
dementiaa sairastavilla tehdyssä tutkimuksessa havaittu, että musiikki
virkistää muistia ja kohentaa mielialaa etenkin dementian alkuvaiheessa. Erityisesti
yhdessä laulaminen parantaa hyvin muistisairaiden älyllisiä suorituksia ja
tunnetiloja.
Musiikkiterapia avuksi autismin hoidossa
Etenkin lapsilla
musiikkiterapiaa on ruvettu käyttämään apuna lasten ja nuorten autismin ym.
neurobiologisten kehityshäiriöiden hoidossa. Hoidon avulla pystytään parantamaan
lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja siten edistämään kommunikointia,
tarkkavaisuuden suuntaamista ja sosiaalisia taitoja yleisesti. Hoidettavilla
lapsilla suurimmat puutteet ilmenevät juuri näissä taidoissa.
Paras tulos hoidossa saadaan, kun musiikki
yhdistetään liikunnallisiin leikkeihin ym. toimintaan.
Musiikkiterapiaa kokeillaan parkinsonismin, MS-taudin yms. neurologisten
sairauksien hoidossa
Näihin sairauksiin ei musiikin
tehosta ole toistaiseksi juurikaan tutkimuksia, mutta hoitoa on siitä
huolimatta alettu kokeilla. Mahdollisuutta parkinsonismin hoitamiseksi musiikkiterapialla
tukevat aivokemialliset tutkimuksset.
On voitu osoittaa, että mielimusiikin
kuuntelu ja musiikin aktiivinen harrastaminen lisäävät dopamiinin määrää ja
toimintaa aivoissa. Vaikutus on siten sama kuin Parkinsonin taudin hoitoon käytetyllä
lääkkeellä, L-dopalla, joka on dopamiinin esiaste.
Teoreettisesti ajatellen tämä voisikin olla
musiikin vaikutustapa Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla.
Dopamiinilla on aivoissa kuitenkin kaksi
melko erillistä tehtävää. Toisaalta dopamiini toimii aivoissa välittäjäaineena lihasliikkeitä
säätelevissä tyvitumakkeissa, ja juuri sen toiminnan hiipuminen aiheuttaa Parkinsonin
taudissa ilmenevät liikkumishäiriöt. Mutta toisaalta dopamiini on tärkeä
toimija myös aivojen niillä alueilla, jotka säätelevät mielialaa. Dopamiinia
onkin sanottu endorfiinien ohella ”onnellisuusaineeksi”.
Näin ollen musiikin vaikutus Parkinsonin
tautia sairastavilla voisi syntyä sekä dopamiinin aiheuttaman mielialan kohoamisen
myötä että dopamiinin toiminnan lisääntymisestä tyvitumakkeen hermosoluissa.
Vaikka lisätutkimuksia musiikin
vaikutusmekanismien selvittämiseksi tarvitaan, jo tähän mennessä hoidosta saadut
hyvät kokemukset kannustavat musiikkiterapian käyttämistä erilaisten
neurologisten sairauksien lisähoitona. Etenkin musiikin liittäminen liikkumiseen
on eduksi. Hoidon aikana se antaa intoa ja auttaa tehokkaasti rytmittämään
vaikeaakin liikehtimistä.
Musiikki on hyvä stressinvaimentaja
Musiikin on todettu aktivoivan aivoissa samoja
tunteita sääteleviä alueita kuin esimerkiksi syöminen, seksi tai huumeet.
Liekö nykyisen
elämänmenon hektisyys syynä siihen, että musiikin päivittäinen tarjonta on
lisääntynyt voimakkaasti ja sen mukana musiikin kuuntelu. Jos musiikki on
sellaista, että se parantaa kuulijan mielialaa, se toimii hyvin stressioireiden
vaimentajana ja parantajana. Musiikki, etenkin liikuntaan liitettynä, lienee
ollut ja on edelleenkin ehkä eniten käytössä oleva stressinvaimentaja
kaikilla kansoilla.
Musiikki
vaikuttaa monella tavalla
Vaikka musiikin vaikutustapaa ei tarkkaan tunnetakaan,
voidaan ajatella, että siinä on kuulijaan vaikuttamassa useita elementtejä.
Sen erilaiset sävyerot tuovat erilaisia tunnetiloja ja panevat mielikuvituksen
liikkeelle. Sen sävelkuviot, rytmit ja laulujen sanat jäävät muistiin ja
uudelleen kuultuina palauttavat alkuperäisen tunnelman mielikuvina.
Iloiset mielikuvat elähdyttävät ja
murheelliset auttavat surutyössä. Toisaalta musiikin kuuntelu ja harrastaminen,
ovat usein sosiaalista toimintaa, joka lujittaa yhteishenkeä ja luo
positiivisia ihmissuhteita, joissa kieli- ja kulttuurimuurit ylittyvät
luontevasti.
Musiikki
yllykkeenä liikehdinnälle
Musiikki antaa harrastajalle monenlaisia
mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia myös liikkumiseen. Näyttää siltä, että
musiikki yhdistettynä tanssiin ja marssiin luo jopa mystisiä vaikutuksia. Ne
ilmenevät selvimmin luonnonkansojen rituaaleissa ja riiteissä sekä
sotatoimissa. Tehokkainta tällaisessa musiikissa on kiihkeä hypnoottinen
rytmi, kuten voimakas rummutus, ja aavemainen ääni. Erityisen tehokkaita
ovat niin matalat äänet, että ne saavat kuuloelimen vieressä olevat tasapainoaistimetkin
värähtelemään.
Taustamusiikin
ongelmat
Musiikin käyttö taustamusiikkina työpaikoilla,
kahviloissa, ravintoloissa, kaupoissa ym. yleisissä paikoissa on selvästi
ongelmallista, sillä musiikkimieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä. Sama
musiikki voi olla toiselle rentouttavaa, toiselle epämiellyttävää, jopa
aggressioita nostattavaa kakofoniaa. Toisaalta jatkuvasti kuultuna myös
miellyttävään musiikkiin voi turtua niin, että se menettää merkitystään
positiivisena elämyksenä. Lisäksi erityisesti laulettu taustamusiikki voi
muodostaa lisäinformaation lähteen, joka voi häiritä keskittymistä ja siten
aiheuttaa ristiriitatilanteen ja lisästressin.
Musiikin hermostovaikutukset
Ne näkyvät aivoissa muutoksina
dopamiinin lisäksi mm. noradrenaliinin ja endorfiinien toiminnoissa.
Aivoista vaikutus välittyy tahdosta
riippumattomaan autonomiseen hermostoon. Sen rauhoittava osa, parasympaattinen
hermosto, aktivoituu rauhallisesta mielimusiikista ja vastaavasti sen
elintoimintoja kiihdyttäävä osa, sympaattinen hermosto, kiihottuu
kiihkeärytmisestä tai epämiellyttävästä musiikista. Nämä reaktiot liittyvä mm.
stressin hallintaan, ja näkyvät muutoksina myös näissä hermoissa toimivissa
välittäjäaineissa, asetyylikoliinissa ja noradrenaliinissa.
Musiikin vaikutukset hormoni ym. viestiaineisiin
Määrityksissä on havaittu,
että sekä stressihormonien (adrenaliini ja kortisoli) että tiettyjen elimistön
immunologiseen puolustukseen liittyvien yhdisteiden (mm. interleukiinit,
immunoglobiinit) tasot veressä muuttuvat musiikin vaikutuksesta. Musiikin laatu
ja kuulijan asenne ratkaisee näissäkin tapauksissa sen, minkä suuntaisia nämä muutokset
ovat.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että miellyttävänä koettu musiikki
parantaa ajatteluamme, muistiamme, luovuuttamme sekä tunne-elämäämme. Se poistaa
jännitystä, avaa yhteyden muistoihin ja toimii haitallisten stressireaktioiden
vaimentajana. Näin se edistää koko kehon terveyttä. (Katso
myös blogi ”Musikaalisuus on osa ihmistä”).
”Ilman musiikkia seuraisi
vääjäämättä hulluus.” (Pjotr Tsaikovski).
”Musiikki pesee pois sielusta
arkielämän pölyt” (Berthold Auerbach).